Politiikka
31.7.2026 10:00 ・ Päivitetty: 31.7.2026 10:00
Hallitus laajentaa valinnanvapauskokeilua – riskinä yhä eläkeläisten eriarvoisuuden kasvu
Terveydenhoidossa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun laajentaminen jakaa asiantuntijoiden ja palveluiden tarjoajien näkemyksiä.
Kokeilua leimaavat vanhat tutut ongelmat.
- Kokeilun keston pidentäminen ja käyntikertojen lisääminen eivät ratkaise kokeilun keskeisimpiä ongelmia, vaan voivat lisätä niitä, katsoo Hus-yhtymän laki- ja hallintoasioiden päällikkö Jaana Vento lakiesitystä koskevassa lausunnossa.
Husin mukaan potilaiden hoito pirstoutuu ja hoidon jatkuvuus heikentyy.
Viime syksystä lähtien yli 65-vuotiaat ovat voineet käydä yksityislääkärillä julkisen terveydenhuollon hinnalla. Keväällä hallitus päätti, että Kela-korvausten valinnanvapauskokeilua jatketaan yhdellä lisävuodella vuoden 2028 loppuun, lääkärikäyntien määrä nostetaan kolmesta kuuteen ja fysioterapiaankin pääsee. Tätä koskevat lakiesitykset ovat parhaillaan lausunnoilla.
Yksityislääkäreitä ovat kokeilun alkuvaiheessa käyttäneet etenkin hyvätuloiset, kaupunkilaiset ja ikähaitarin nuorimmat.
- Kokeilun tähänastisten havaintojen valossa on todennäköistä, että myös fysioterapiakäynnit kohdentuvat jo ennestään yksityisiä terveyspalveluita käyttävään väestönosaan, arvioi vanhusasiavaltuutettu omassa lausunnossaan.
Hyvinvointialueiden kokemusten mukaan kokeilu ei ole lisännyt potilaiden hoidon jatkuvuutta eikä vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta.
YKSITYISLÄÄKÄRILLÄ käyvän yli 65-vuotiaan on itse laskettava lääkärikäyntiensä määrä. Mikäli hoitoon hakeutuu enemmän kuin laki sallii, ikävänä yllätyksenä voi tulla Kela-korvauksen takaisinperintä. Lisälaskuja voi tulla myös jatkohoidosta julkisen puolen terveyskeskuksissa.
Useampi lausunnonantaja kiinnittää huomiota myös siihen, että yksityisen terveydenhuollon omavastuuosuudet eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa.
Omavastuu peritään jokaisesta korvattavasta käynnistä yksityisellä puolella. Kokeilun hyödyntäminen voi siis tuoda lisää maksettavaa esimerkiksi monisairaille iäkkäille, joiden on joka tapauksessa pakko käydä lääkärissä useita kertoja vuodessa.
- Vaikka lääkärikäynnin omavastuu vastaa terveyskeskuksen asiakasmaksua, yksityisten palvelujen käyttö voi muodostua kokonaisuutena kalliimmaksi, Reumaliitto arvioi lausunnossaan.
VÄHEMMÄN yllättäen Terveystalo, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät kannattavat kokeilun laajentamista. Myös Kela suhtautuu myönteisesti jatkoon.
- Käyntikertojen korotus kuuteen mahdollistaa sen, että vakuutetun koko hoitoketju säilyy asiakkaan niin halutessa saman lääkärin kanssa, katsoo Kelan juristi Johanna Vuorinen.
Hyvinvointialueiden kokemusten mukaan kokeilu ei ole kuitenkaan lisännyt potilaiden hoidon jatkuvuutta eikä vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta.
Etelä-Savon hyvinvointialueen mielestä rahat tulisi kohdentaa suoraan perusterveydenhuollon palveluihin, ja Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Satakunta katsovat paremmaksi kehittää esimerkiksi omalääkärimallia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sen sijaan kannattaa valinnanvapauskokeilun jatkamista.
Moni lausuja muistuttaa, että valinnanvapauskokeilun vaikutusten arviointi on vasta alussa ja näyttö on siten heikkoa.
Lausuntopyyntöjen vastausaika päättyy sunnuntaina.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.