– Jos kehysriihessä liikutellaan jotain 100 miljoonaa euroa, niin se on todellakin 2 promillea valtion talousarviosta, Harakka linjaa.

– Mutta oikeastaan se mikä hämmästyttää vielä enemmän on se, että pääministeri näyttää olevan oikein tyytyväinen. Uudistukset on hänen mielestään tehty, homma on valmis ja hän odottaa enää palkintoja.

Hän viittaa puheessaan Ilta-Sanomien viikonloppuna julkaisemaan pääministerin haastatteluun, jossa Sipilä muun muassa kertoi haluavansa Sipilä haluaa nähdä, palkitaanko onnistumiset ensi vaaleissa. Harakka puolestaan muistuttaa seuraaviin vaaleihin olevan vielä vuosi.

Harakka puhui tiistaina toimittajille SDP:n eduskuntaryhmän huoneessa, jonne puolue oli kutsunut median edustajia kuulemaan SDP:n terveiset kuluvan hallituskauden viimeiseen kehysriiheen. Harakka korosti kuitenkin käynnissä olevaa kehysriihtä tärkeämmäksi ensi kevään ja uuden hallituksen ensimmäisen kehysriihen.

Ei Sipilän (kesk.) porvarihallitus silti ilman terveisiä jäänyt. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen viesti hallitukselle oli selvä: Korjatkaa etenkin pienituloisia rokottavat epäkohdat ja tehkää rohkeita avauksia tulevaisuuteen.

Sosialidemokraatit esittelivät eduskunnassa viiden suuren uudistuksen ohjelmaa, joka oli nimetty Afrikan suurten riistaeläinten ”big fiven” mukaan. SDP:n mielestä nyt olisi tärkeää tähytä jo tulevan hallituskauden loppuun, joka ulottuu ensi vuosikymmenelle.

SDP:n esittelemä “Big five”.

Harakka korostikin hallituksen sisäisessä kiistelyssä unohtuneen: hallituksen pitäisi antaa julkisen talouden suunnitelma 2022 asti. Tulevien vuosien keskeisimmiksi haasteiksi Harakka nimesi 2000-luvun kestopuheenaiheet huoltosuhteen, työttömyyden sekä koulutustason nousun pysähtymisen.

– Esimerkiksi työttömyyden kanssa olemme jo nyt siinä tilanteessa, että on kohtalaisen merkityksetöntä saavuttaako hallitus tarkkaan ottaen nyt 71,8 vai 72,1 prosentin työllisyysasteen. Ensi vaalikauden aikana työllisyysasteen pitää olla jo 75 prosenttia, Harakka luonnehti.

– Vähempi kunnianhimon taso ei riitä huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnan julkisten palveluiden rahoituksen takaamiseen.

Hän korosti myös, että Suomen koulutustaso on jo jonkin aikaa heikentynyt.

– Vuonna 1977 syntynyt ikäluokka on kaikkein koulutetuin suomalainen ikäluokka. Karkeasti sanottuna, jokainen alle 40-vuotias suomalainen on keskimäärin huonommin koulutettu. Tällä on suora merkitys myös työllisyys ja osaamisasteeseen sekä kääntäen syrjäytymisasteeseen.

Mitä SDP sitten ehdottaa ”big five” -listassaan? Konkreettiset toimenpiteet kuuluvat seuraavasti: Vuoteen 2022 mennessä Suomessa pitää toteuttaa asteittain varhaiskasvatusuudistus, sosiaaliturvauudistus sekä tehdä työllisyyttä tukeva verouudistus.

Lisäksi välittömästi Suomessa tulisi pidentää oppivelvollisuusikää ja tehdä toisesta koulutusasteesta maksuton sekä uudistaa perhevapaat.

SDP esittää myös konkreettisia investointia tulevalle hallituskaudelle. Puolue haluaa lisätä koulutuksen rahoitusta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin miljardilla neljän vuoden kuluessa. Lisärahaa halutaan suunnata myös aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan sekä tutkimukseen.

Kun pääministeri Juha Sipilältä kysyttiin tänään Kesärannassa perutaanko etuuksien indeksikorotukset, hän tyytyi kommentoimaan, että hallituksen vanhoihin päätöksiin ei perumismielessä palata. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on jo viime viikolla linjannut, että indeksikorotusten jäädytykseen ei kajota.

SDP:n mielestä tämä ei ole oikein. Antti Rinne korostikin eduskunnassa, että Suomessa pitäisi panostaa köyhyyden poistamiseen.

– Esitämme, että pienituloisille tehdyt leikkaukset korjattaisiin, Rinne totesi huomauttaen esimerkiksi indeksikorotusten jäädyttämisen olevan kovaa kokoomuslaista politiikkaa, johon pitäisi puuttua viimeistään nyt.

Kun investointeja halutaan tehdä, tarkoittaa se rahan menoa. Toimittajat tiedustelivatkin sosialidemokraateilta, miten esitetyt panostukset kustannetaan. Harakka huomautti ensimmöiseksi, että esitetyt uudistukset ovat pitemmällä aikavälillä joko kustannusneutraaleja, tai BKT:hen mitattuna mitättömän pieniä.

– Meillä päättäjillä on usein jopa sellainen harha, että jos sanotaan miljoona, niin ajattelemme, että se on iso summa, hän lausui.

– Olen myös tässä jo vuoden päivän mainostanut, että SDP karsisi jo yksin yritystuista 400 miljoonan euron säästöt. Liikutaan tilanteessa, jossa investointien kokonaismäärä ja uudistusten hintalappu ei ole valtava. Toiseksi, siltä osin kuin niitä pitää yhden vuoden budjetissa kattaa, niin se ei ole suurikaan ongelma, Harakka lausui.

Hallitus on väläytellyt, että paljon parjattuun työttömien aktiivimalliin olisi tulossa korjauksia. Rinne pitää korjauksia tietysti tervetulleina, mutta tämä ei kuitenkaan SDP:n puheenjohtajan mielestä riitä. SDP lataisi paukkuja aidosti aktiiviseen työllistämiseen, muun muassa TE-palveluiden resurssien, palkkatuen ja ulosottomuutosten muodossa.

– Isoin epäkohta hallituksen aktiivimallissa, joka pitää korjata, on leikkaus työttömyysturvaan. Toista sataa tuhatta ihmistä on kohdannut leikkauksen. Tämä tarkoittaa yli 11 miljoonan euron ostovoiman heikennystä tälle joukolle täysin perusteitta, Rinne totesi.

– Tämä pitää korjata, poistakaa hallitus tämä leikkaus aktiivimallista.

Juttuun päivitetty Harakan kommentit uudistusten kustannuksista klo 14:01. Jutusta poistettu keskiviikkona klo 13:34 viidenneksi viimeinen kappale, jossa todettiin virheellisesti talouspolitiikan arviointineuvosto todenneen, että SDP:n mallin mukaiset panostukset työn tarjonnan joustoihin maksaisivat itsensä.