Kehysriihessä ei kuitenkaan ole jaossa isoja rahoja. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi viime viikolla, että pelivara riihessä on kokonaisuutena vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja, ja siihenkin liittyy uudelleenkohdennuksia.

Hallituksen odotetaan myös tekevän viilauksia työttömien aktiivimalliin, joka tuli voimaan vuoden alussa. Aktiivitoimiksi hyväksyttyjen koulutusten listaan on tulossa lisäyksiä, ja työvoimahallinnolle on luvassa lisää resursseja. Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan ole pääsemässä aktiivimallin kriteerit täyttävien toimien listalle.

Kela kertoi viime viikolla, että arviolta puolet Kelan työttömyysturva-asiakkaista täytti aktiivimallin edellyttämän ehdon tammi-maaliskuussa. Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan 4,65 prosenttia, jos työtön ei edeltävän kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana ole täyttänyt mallin ehtoja.

Professori Juho Saaren vetämä työryhmä antoi omat suosituksensa aiheesta viime kuussa.

Mielenkiintoa herättää myös se, aikooko hallitustrio viedä vielä tällä hallituskaudella eteenpäin työaikalakia. Esimerkiksi SAK:n hallitus vaati viimeksi maanantaina maan hallitusta kunnioittamaan kilpailukykysopimusta, eikä toimimaan työaikalain uudistuksessa samalla tavoin kuin työttömyysturvassa

– SAK on ollut valmis laajentamaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömissä yrityksissä ja tämän raamit sovittiin jo kilpailukykysopimuksessa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti.

Kysymys kuuluukin haluaako hallitus ohittaa lainsäädännöllä työehtosopimukset tilanteessa, jossa järjestäytymättömät yritykset haluavat joustoja työntekijöiden työaikamääräyksiin.

Palkansaajajärjestö SAK varoitti jo, että hallitus ei voi laajentaa paikallista sopimista ohi työehtosopimusten ilman, että sillä olisi vakavia seurauksia työmarkkinarauhalle

Orpo torppasi viime viikolla esimerkiksi etuuksien indeksijäädytysten peruuttamisen, josta julkisuudessa on esitetty vaateita.

Tiukasta taloudenpidosta pitää valtiovarainministerin mukaan pitää kiinni, sillä keskellä nousukautta Suomi velkaantuu edelleen. Orpon tavoitteena on, että valtion euromääräinen lisävelkaantuminen loppuisi vuonna 2020.

Vaalikausi on lopullaan, joten kehysriihessä katsotaan käytännössä ensi vuoden budjetin raameja.
Vastaan tulevat jälleen myös kilpailukykysopimukseen liittyvät verohuojennukset, sillä sopimuksessa palkansaajien eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja nostetaan ja työnantajien maksuja alennetaan.

Myös ensi vuodelle on jyvitetty sopimuksessa maksumuutoksia, jotka tuntuvat palkansaajan tilipussissa.
Verolinjaukset tehtäneen vasta loppukesän budjettiriihessä, mutta Orpo on jo paaluttanut, että kiky-kompensaatio pitää tehdä myös vuodelle 2019.

– Luen hallitusohjelmaa. Siinä todetaan, että kenenkään ansiotulojen verotus ei kiristy. Lähden siitä, että teemme samanlaisen ratkaisun kuin viime vuonnakin. Kiky-kompensaatio pitää tehdä, Orpo sanoi.