”Hallitus piiloutuu Juho Saaren työryhmän työn taakse” – oppositio vaatii hyväosaisten lellimisen sijaan oikeudenmukaisuutta

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Vasemmistoliiton Li Andersson (vasemmalla), vihreiden Krista Mikkonen ja SDP:n Suna Kymäläinen ja Johanna Ojala-Niemelä (oikealla) pitivät tiedotustilaisuudeen välikysymyksestä.

Sosialidemokraattinen, vihreä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jättivät aamulla välikysymyksen hallituksen päätösten aiheuttamasta suomalaisten eriarvoistumisesta.

– Välikysymyksellä pyrimme muuttamaan hallituksen linjaa oikeudenmukaisemmaksi, SDP:n eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Suna Kymäläinen tiivisti.

– Meidän oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteissa on pystytty talouskasvun tuomaa jakovaraa jakamaan oikeudenmukaisemmin. Kasvu kuuluu kaikille ja erityisesti niille pienituloisille, joilta monin leikkauksin ja palvelumaksujen korotuksin on ostovoiman edellytyksiä tällä hallituskaudella eri päätöksin toteutettu, Kymäläinen jatkoi.

Hän hämmästeli sitä, miksi hallitus talouskasvun myötä ohjaa tuloja hyvätuloisille, rikkaimmille.

– Toisaalta hallitus selittää, että veronalennuksin pyritään kompensoimaan leikkauksia, mutta unohtaa samalla kertoa, että pienituloisimmat eivät nytkään maksa valtion veroja eli nuo veronalennukset eivät kohdistu kaikkein pienituloisimpiin ryhmiin.

– Edellisellä hallituskaudella tiukasta finanssipolitiikasta huolimatta pystyttiin kaventamaan tuloeroja, jotka nyt tällä hallituskaudella ovat nousseet.

Kymäläinen mainitsi muun muassa, että työttömien ostovoima on laskenut arviolta 30 euroa kuukaudessa. Koulutusleikkauksia on useita.

– Meillä on 100 000 alle köyhyysrajan elävää lasta, 70 000 alle 30-vuotiasta, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, 350 000 eläkeläistä elävät alle 1000 euron tuloilla. Meillä on 500 000 työssäkäyvää, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Meillä on vakava paikka Suomen maassa saada eriarvomiskehitys päättymään. Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on, Kymäläinen sanoi.

”Hyvinvointiyhteiskunnan pohja vuotaa tällä hetkellä muun muassa leipäjonoihin.”

SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan 100-vuotiaassa Suomessa avainkysymyksen pitäisi olla, miten tehokkaimmin käydään hyvinvointiyhteiskunnan varjoissa vaanivaa köyhyyttä vastaan.

– Tarvitaan tulo- ja veropolitiikkaa ja kohdennettuja toimia heikoimmassa asemassa olevien hyväksi.

Ojala-Niemelä nosti esiin lapsiperheiden, koulupudokkaiden, pitkäaikaistyöttömien, velkaantuneiden, köyhimpien eläkeläisten asioiden kohentamisen.

– Huono-osaisuus kuitenkin valitettavasti kasvaa Sipilän hallituksen toimesta. Hyvinvointiyhteiskunnan pohja vuotaa tällä hetkellä muun muassa leipäjonoihin.

Hallitus on asettanut professori Juho Saaren työryhmän ratkomaan eriarvoistumiskysymyksiä.

– Hallitus piiloutuu Saaren työryhmän työn taakse. Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä huomautti.

Hän muistutti hallituksen leikanneen 4 miljardin euron edestä mutta samaan aikaan on tehty hyväosaisille suunnattuja kohdennettuja veronalennuksia 2 miljardin euron edestä.

– Talouden alijäämä kasvaa eikä vähene.

”Eriarvoisuuden kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta hallitukselta.”

Ojala-Niemelä nosti eriarvoistumisesta esiin myös terveyserot.

– Tällä hetkellä hyväosainen, hyvin toimeentuleva, hyvältä asuinalueelta tuleva mies elää lähes 11 vuotta pitempään kuin mies, joka on pienellä paikkakunnalla, alhaisella koulutuksella ja tulee huonolta asuinalueelta. Naisten osalta ero on 6 vuotta. Nämä ovat sellaisia asioita, joita nyky-yhteiskunnassa pitäisi kuroa kiinni.

Vihreän edsukuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen muistutti hänkin, että hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet pitkälti samoihin vähäosaisiin ryhmiin.

– Samalla rahalla, millä hallitus on tehty, oltaisiin voitu tehdä toisenlaisia valintoja. Me olemme pystyneet näyttämään sen, että ei kyse ole mistään väistämättömästä tai valinnanmahdollisuuksien puutteesta vaan arvovalinnoista ja tämä hallitus on tehnyt todella kovia arvovalintoja, Mikkonen sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat monesti sanoneet julkisuudessa, että jakovaraa ei ole.

– Mutta hallituksella on kyllä ollut taloudellista liikkumavaraa, jakovaraakin on ollut ja sitä on käytetty lähes puolentoista miljardin edestä suurituloisia suosiviin veronkevennyksiin.

– Sen lisäksi hallitus on käyttänyt valtiovarainministeriön arvion mukaan lähes miljardin kattaakseen niitä kustannuksia, jotka julkiselle taloudelle ja valtiolle syntyi erityisesti julkisen sektorin työntekijöitä kurjistavasta kilpailukykysopimuksesta.

– Meidän tulkintamme on se, että eriarvoisuuden kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta hallitukselta, Andersson totesi.

Missä kolme muuta?

Välikysymyksessä on tällä kertaa mukana vain kolme oppositiopuoluetta. Kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja RKP puuttuvat.

– Kävimme aivan normaaliin tapaan kaikkien oppositiopuolueiden kanssa tätä keskustelua ja jokainen oppositiopuolue sai itse rauhassa tehdä päätöksensä siitä, lähteäkö mukaan vai ei, Suna Kymäläinen kertoi.

– Vaikea arvioida toisten puolesta, miksi eivät lähteneet, mutta varmasti ainakin tässä joukossa löytyy yhteistä ideologiaa sen asian pohjalta, että on tärkeää pitää jokainen mukana ja kasvu todella kuuluu kaikille.

SDP:n ryhmä pettynyt nollasopimuksia koskevaan lakiesitykseen

Sosialidemokraattien työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kansanedustajat ovat pettyneitä hallituksen esitykseen nollatyösopimuksia koskeviksi lainmuutoksiksi. Edustajat pitävät hyvänä sitä, että oikeudesta esimerkiksi sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkanmaksuun tulee kirjaukset lakiin. Lakiesityksen nähdään kuitenkin jäävän merkittävästi vajaaksi kriittisimmissä kohdissa.

– Työnantajan oikeus tehdä nollasopimuksia kirjataan nyt lakiin, mikä vahvistaa näiden hyvin epätasapainoisten sopimusten asemaa, toteaa SDP:n kansanedustaja, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov.

– Valmistelussa on myös ilmeisesti ollut mukana aitoa pyrkimystä rajoittaa nollasopimusten väärinkäyttöä tilanteissa, joissa työn tarve ei tosiasiassa perustele nollasopimusten käyttöä. Valitettavasti lakiteksti on kuitenkin päädytty kirjoittamaan niin ympäripyöreästi, että työntekijän on tosiasiassa hyvin vaikea toteuttaa oikeuksiaan tällaisessa tilanteessa, Filatov korostaa.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen pitää hyvin valitettavana, ettei hallitus tarttunut vahvemmin nollasopimusten ongelmiin.

– Nollasopimuksilla työskenteleville ei edelleenkään tule suojaa sitä vastaan, että työnantaja mielivaltaisesti lakkaa tarjoamasta työtä. Näin nollasopimusta voidaan edelleenkin käyttää työsuhdeturvan kiertämiseen. Uusi laki jättää siis yhä epätasapainoon työnantajan oikeudet ja työtekijän velvollisuudet, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Lakiesitykseen on kirjattu näkyviin joitain nykyisiä vallitsevia laintulkintoja, mutta myös joitain sisällöllisiä parannuksia lainsäädäntöön on tulossa, mistä valiokuntaryhmä antaa tunnustusta.

– Kuitenkin esimerkiksi nollatyösopimuksella tekevän oikeus lisätunteihin jää valitettavasti lakiesityksessä käsittelemättä, vaikka tämä on käytännössä ollut suuri ongelma nollatyösopimuksella työskentelevien kohdalla, muistuttaa kansanedustaja Ilmari Nurminen.
– Samoin auki jää oikeus esimerkiksi sairasajan palkkaan voimassa olevan työvuoroluettelon  ylittävältä osalta.

Sosialidemokraattinen valiokuntaryhmä katsoo, että lakiin tarvittaisiin selkeämmät rajat ja suoja nollatuntisopimuksella työskenteleville. Ryhmä tunnistaa sinänsä tarpeen joustaville työaikamuodoille työelämässä, mutta katsoo, että nollatuntisopimuksia ei pidä olla oikeutta käyttää muuta kuin työvoiman tarpeen sitä nimenomaisesti vaatiessa. Edustajat katsovat, että vakiintunutta oikeuskäytäntöä edustava työajan vakiintumisen periaate olisi myös tullut kirjata lakiin.

Elokuva- ja tv-alalle sopu – työnseisaus peruuntuu

Kuva: Foto: Juuli Aschan © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017
Tuntematon sotilas mallia 2017. Rokka & Koskela (Eero Aho & Jussi Vatanen).

Elokuva- ja tv-tuotantoa uhannut lakko peruuntui torstaina, koska työriidan osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sijaisen Jukka Ahtelan sovintoesityksen.

Työnseisausta oli kaavailtu perjantaiksi, ja kohteena olisivat olleet kaikki Suomen elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöt. Journalistiliitto sekä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto olivat julistaneet myös ylityökiellon, joka nyt päättyi.

Palvelualojen työnantaja Palta kertoi, että uusi sopimus on pituudeltaan 26 kuukautta ja päättyy vuoden 2019 lopussa. Palkkoja korotetaan ensimmäisenä sopimusvuonna 1,2 prosenttia. Toisena sopimusvuotena palkkoja korotetaan 1,7 prosenttia, joka koostuu 1,2 prosentin yleiskorotuksesta ja 0,5 prosentin paikallisesta erästä. Palkoista voidaan sopia myös kokonaan paikallisesti.

”30 prosentin irtisanomisraja on suuri riski” – Valiokunnassa vastalause, 15 %, ”Lex Meri-Lapin” ehtoihin

Kuva: lehtikuva / panu pohjola
Länsi-Pohjan keskussairaalan aula ja neuvonta Kemissä 13. marraskuuta 2017. Meri-Lapin alueen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat päättävät maanantaina terveysyritys Mehiläisen kanssa perustettavasta yhteisyrityksestä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai torstaiaamuna alkoholilakimietintönsä ohella valmiiksi myös mietinnön lakiesityksistä, jolla pyritään kiristämään kuntien mahdollisuuksia tehdä ulkoistuksia ja investointeja sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kyseessä on väliaikainen vuoden 2020 loppuun voimassa oleva niin sanottu uusi rajoituslaki, jonka keskeisenä pontena voidaan pitää Meri-Lapin kuntien kaltaisten suunnitelmien estämistä. Meri-Lappi on päättänyt ulkoistaa kokonainen keskussairaala yksityiselle palvelutuottajille Mehiläiselle. Laista on käytetty myös nimeä ”Lex Meri-Lappi”.

Lain on siis tarkoitus estää sote-palveluiden laajamittaiset ulkoistukset, ennen kuin varsinainen sote-uudistus astuu voimaan.

Uudella rajoituslailla on tarkoitus pidentää nyt voimassaolevaa lakia ulkoistuksista ja investoinneista, joka on voimassa vuoden 2019 loppuun.

Samalla laissa olevaa irtisanomisehtoa esitetään tiukennettavaksi siten, että kuntien ja kuntayhtymien tekemiin ulkoistussopimuksiin pitäisi laittaa irtisanomisehto aina silloin, kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle.

Mikäli kyseiset ulkoistusehdot täyttyvät, kuten esimerkiksi Meri-Lapin ja Mehiläisen tekemässä sopimuksessa, tulevilla maakunnilla olisi sopimuksesta huolimatta oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.

Vastalauseessa esitetään, että ulkoistuksen rajaksi asetettaisiin 15 prosenttia hallituksen esittämän 30 prosentin sijasta.

Kansanedsutaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Anneli Kiljunen (sd.) on kuitenkin tyytymätön hallituksen esittämään prosenttirajaan. Hän jättikin esityksestä vastalauseen, jossa kyseinen prosenttiraja asetettaisiin vieläkin tiukemmaksi. Vastalausetta tukivat valiokunnassa istuvat opposition edustajat, lukuunottamatta Arja Juvosta (ps.).

Vastalauseessa esitetään, että ulkoistuksen rajaksi asetettaisiin 15 prosenttia hallituksen esittämän 30 prosentin sijasta.

Kiljunen kertoo Demokraatille olevan tärkeää, että rajaksi saadaan tarpeeksi pieni prosentti. Tällöin strategisesti tärkeitä yksiköitä, kuten kirurgisia- tai päivystysyksiköitä, ei voida ulkoistaa kokonaisuudessaan.

– 30 prosentin irtisanomisraja on suuri riski, sillä se mahdollistaa esimerkiksi kokonaisten päivystysyksiköiden ulkoistamisen. Alemmalla 15 prosentin rajalla tämä ei olisi mahdollista, hän totesi

– Kun järjestämisvastuu lopulta siirtyy sote-uudistuksen myötä maakuntien järjestettäväksi, on tärkeää, että maakunnalla on mahdollisuus suunnitella ja rakentaa koko soten rakenne.

Mikäli prosenttiraja pysyy 30 prosentissa, näin ei välttämättä ole.

Lisäksi Kiljunen huomauttaa, että mikäli strategisesti tärkeitä yksiköitä ulkoistetaan, mutta yksityinen palveluntuottaja ei syystä tai toisesta palveluita kykenisikään tuottamaan, jo ulkoistetun palvelun siirtäminen takaisin julkiselle puolelle voi osoittautua mahdottomaksi.

– Esimerkiksi henkilökunta ja tilat olisivat saattaneet jo kadota, eikä julkinen toimija enää saisi tuotettua perustuslain edellyttämiä palveluita kansalaisille.

Lakiesitys vastalauseineen siirtyvät eduskunnan ensimmäiseen käsittelyyn myöhemmin torstaina.

SDP perui jouluglögit – alkoholilain käsittely ajoi edelle

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n eduskuntaryhmä ilmoitti peruvansa illalle suunnitellut jouluglögit. Eduskunnan väelle ja toimittajille tarkoitettujen glögien piti alkaa kello 18. Ratkaisuun päädyttiin, sillä eduskunnassa käsitellään noin kello 19:30 alkaen hallituksen ajamaa alkoholilakia.

– Ryhmän kansanedustajat haluavat keskittyä tälle illalle tulleeseen alkoholilain käsittelyyn, ryhmä kertoi tiedotteessaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai aikaisemmin torstaina valmiiksi mietintönsä alkoholilaista. Näin alkoholilaista keskustellaan jo tänään torstaina eduskunnassa. Äänestykset prosenttirajoista ovat mitä todennäköisimmin huomenna.

Hallituspuolueet ovat päättäneet, että kansanedustajilla on omantunnonvapaus äänestää vähittäismyynnissä sallittavasta alkoholiprosentista.

Juttuun päivitetty kuva klo 15:01. Jutun otsikkoon vaihdettu tapahtuman nimeksi ”jouluglögit” ”toimittajagögien” tilalle. Juttua päivitetty klo 15:12.

STTK: Oppisopimuksella edistettävä nuorten työllistymistä, ei heikennettävä työntekijöiden suojaa

Kuva: Jari Soini
Katariina Murto.

Hallitus on antanut oppisopimuspaikkojen syntymistä koskevan esityksen eduskunnalle. STTK pitää tärkeänä, että erityisesti nuorten työllistymisen edistämiseksi oppisopimusmahdollisuuksia lisätään.

– Koska oppisopimuksen käytön edistäminen on ennen kaikkea koulutuspoliittinen kysymys,
ratkaisukeinoja ei pitäisi hakea työntekijän suojan heikentämisen kautta, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

Hallituksen esityksessä ehdotetut toimenpiteet eivät STTK:n arvion mukaan ole tarkoituksen mukaisia saati oikeudenmukaisia keinoja edistää työllistymistavoitetta.

– Emme hyväksy, että osa-aikaista työtä tekevän oikeutta lisätyöhön ja työnantajan velvoitetta tarjota työtä tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotulle ja työtä hakevalle henkilölle heikennetään. Oppisopimusta ei saa käyttää työsuhteessa olevien työntekijöiden suojan kiertämiseksi, vaan lähtökohta pitää olla aito oppisopimukseen perustuva oppiminen, johtaja Katarina Murto korostaa.

Oppisopimus ei STTK:n mielestä saa olla vakituisen henkilöstön työntekoa korvaava väline.

–  Muutosesitys heikentäisi lisätunteja haluavien osa-aikaisten asemaa. Hallituksen esitys mahdollistaisi myös oppisopimuskoulutuksen väärinkäytöstilanteet, sillä työnantaja voisi jättää tarjoamatta lisätyötä sitä haluavalle osa-aikaiselle työntekijälle ja ottaa oppisopimusopiskelijan halvemmalla tekemään tarvittavan lisätyön.

Ehdotetut lainsäädäntömuutokset sisältävät myös tasa-arvo-ongelmia.

– Osa-aikaisen työn tekeminen on yleisempää naisilla kuin miehillä. Selvitykset osoittavat lisäksi, että vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekevistä enemmistö on naisia, Murto huomauttaa.

Nykyisen laajuinen takaisinottovelvollisuus ei STTK:n arvioiden mukaan estä oppisopimuskoulutuksen käyttöä.

– Uudistus loisi huomattavan riskin oppisopimuskoulutuksen väärinkäytöksiin, sillä se mahdollistaisi irtisanotun työntekijän korvaamisen matalapalkkaisemmalla oppisopimusopiskelijalla. Esitys ei myöskään sisällä arvioita siitä, kuinka paljon oppisopimuspaikkoja jäisi täyttämättä lisätyöntarjoamisvelvoitteen ja takaisinottovelvoitteen vuoksi.

AVAINSANAT