Politiikka

”Hallitus piiloutuu Juho Saaren työryhmän työn taakse” – oppositio vaatii hyväosaisten lellimisen sijaan oikeudenmukaisuutta

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Vasemmistoliiton Li Andersson (vasemmalla), vihreiden Krista Mikkonen ja SDP:n Suna Kymäläinen ja Johanna Ojala-Niemelä (oikealla) pitivät tiedotustilaisuudeen välikysymyksestä.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Vasemmistoliiton Li Andersson (vasemmalla), vihreiden Krista Mikkonen ja SDP:n Suna Kymäläinen ja Johanna Ojala-Niemelä (oikealla) pitivät tiedotustilaisuudeen välikysymyksestä.
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Vasemmistoliiton Li Andersson (vasemmalla), vihreiden Krista Mikkonen ja SDP:n Suna Kymäläinen ja Johanna Ojala-Niemelä (oikealla) pitivät tiedotustilaisuudeen välikysymyksestä.

Sosialidemokraattinen, vihreä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä jättivät aamulla välikysymyksen hallituksen päätösten aiheuttamasta suomalaisten eriarvoistumisesta.

– Välikysymyksellä pyrimme muuttamaan hallituksen linjaa oikeudenmukaisemmaksi, SDP:n eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Suna Kymäläinen tiivisti.

– Meidän oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteissa on pystytty talouskasvun tuomaa jakovaraa jakamaan oikeudenmukaisemmin. Kasvu kuuluu kaikille ja erityisesti niille pienituloisille, joilta monin leikkauksin ja palvelumaksujen korotuksin on ostovoiman edellytyksiä tällä hallituskaudella eri päätöksin toteutettu, Kymäläinen jatkoi.

Hän hämmästeli sitä, miksi hallitus talouskasvun myötä ohjaa tuloja hyvätuloisille, rikkaimmille.

– Toisaalta hallitus selittää, että veronalennuksin pyritään kompensoimaan leikkauksia, mutta unohtaa samalla kertoa, että pienituloisimmat eivät nytkään maksa valtion veroja eli nuo veronalennukset eivät kohdistu kaikkein pienituloisimpiin ryhmiin.

– Edellisellä hallituskaudella tiukasta finanssipolitiikasta huolimatta pystyttiin kaventamaan tuloeroja, jotka nyt tällä hallituskaudella ovat nousseet.

Kymäläinen mainitsi muun muassa, että työttömien ostovoima on laskenut arviolta 30 euroa kuukaudessa. Koulutusleikkauksia on useita.

– Meillä on 100 000 alle köyhyysrajan elävää lasta, 70 000 alle 30-vuotiasta, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella, 350 000 eläkeläistä elävät alle 1000 euron tuloilla. Meillä on 500 000 työssäkäyvää, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Meillä on vakava paikka Suomen maassa saada eriarvomiskehitys päättymään. Yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on, Kymäläinen sanoi.

”Hyvinvointiyhteiskunnan pohja vuotaa tällä hetkellä muun muassa leipäjonoihin.”

SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan 100-vuotiaassa Suomessa avainkysymyksen pitäisi olla, miten tehokkaimmin käydään hyvinvointiyhteiskunnan varjoissa vaanivaa köyhyyttä vastaan.

– Tarvitaan tulo- ja veropolitiikkaa ja kohdennettuja toimia heikoimmassa asemassa olevien hyväksi.

Ojala-Niemelä nosti esiin lapsiperheiden, koulupudokkaiden, pitkäaikaistyöttömien, velkaantuneiden, köyhimpien eläkeläisten asioiden kohentamisen.

– Huono-osaisuus kuitenkin valitettavasti kasvaa Sipilän hallituksen toimesta. Hyvinvointiyhteiskunnan pohja vuotaa tällä hetkellä muun muassa leipäjonoihin.

Hallitus on asettanut professori Juho Saaren työryhmän ratkomaan eriarvoistumiskysymyksiä.

– Hallitus piiloutuu Saaren työryhmän työn taakse. Nyt me emme voi työryhmätyötä enää odottaa, vaan tarvitaan konkreettisia päätöksiä näiden asioiden toteuttamiseksi, Ojala-Niemelä huomautti.

Hän muistutti hallituksen leikanneen 4 miljardin euron edestä mutta samaan aikaan on tehty hyväosaisille suunnattuja kohdennettuja veronalennuksia 2 miljardin euron edestä.

– Talouden alijäämä kasvaa eikä vähene.

”Eriarvoisuuden kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta hallitukselta.”

Ojala-Niemelä nosti eriarvoistumisesta esiin myös terveyserot.

– Tällä hetkellä hyväosainen, hyvin toimeentuleva, hyvältä asuinalueelta tuleva mies elää lähes 11 vuotta pitempään kuin mies, joka on pienellä paikkakunnalla, alhaisella koulutuksella ja tulee huonolta asuinalueelta. Naisten osalta ero on 6 vuotta. Nämä ovat sellaisia asioita, joita nyky-yhteiskunnassa pitäisi kuroa kiinni.

Vihreän edsukuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen muistutti hänkin, että hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet pitkälti samoihin vähäosaisiin ryhmiin.

– Samalla rahalla, millä hallitus on tehty, oltaisiin voitu tehdä toisenlaisia valintoja. Me olemme pystyneet näyttämään sen, että ei kyse ole mistään väistämättömästä tai valinnanmahdollisuuksien puutteesta vaan arvovalinnoista ja tämä hallitus on tehnyt todella kovia arvovalintoja, Mikkonen sanoi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat monesti sanoneet julkisuudessa, että jakovaraa ei ole.

– Mutta hallituksella on kyllä ollut taloudellista liikkumavaraa, jakovaraakin on ollut ja sitä on käytetty lähes puolentoista miljardin edestä suurituloisia suosiviin veronkevennyksiin.

– Sen lisäksi hallitus on käyttänyt valtiovarainministeriön arvion mukaan lähes miljardin kattaakseen niitä kustannuksia, jotka julkiselle taloudelle ja valtiolle syntyi erityisesti julkisen sektorin työntekijöitä kurjistavasta kilpailukykysopimuksesta.

– Meidän tulkintamme on se, että eriarvoisuuden kasvattaminen on ollut tietoinen poliittinen valinta hallitukselta, Andersson totesi.

Missä kolme muuta?

Välikysymyksessä on tällä kertaa mukana vain kolme oppositiopuoluetta. Kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja RKP puuttuvat.

– Kävimme aivan normaaliin tapaan kaikkien oppositiopuolueiden kanssa tätä keskustelua ja jokainen oppositiopuolue sai itse rauhassa tehdä päätöksensä siitä, lähteäkö mukaan vai ei, Suna Kymäläinen kertoi.

– Vaikea arvioida toisten puolesta, miksi eivät lähteneet, mutta varmasti ainakin tässä joukossa löytyy yhteistä ideologiaa sen asian pohjalta, että on tärkeää pitää jokainen mukana ja kasvu todella kuuluu kaikille.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat