Paikalle saapuessaan useat ministerit kiistivät, että tuoreet tartuntaluvut olisivat tulleet heille yllätyksenä. Suomessa raportoitiin tänään lähes 800 uutta koronavirustartuntaa.

–  Tässä on useita viikkoja varoiteltu siitä, että tautitilanne tulee pahenemaan. Meillä on nyt muitakin kuin Husin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin) alue, joissa on aika isoja ongelmia, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi toimittajille.

–  Aletaan olemaan siinä ison kansallisen kysymyksen äärellä, että aikovatko suomalaiset tämän hoitaa, hän jatkoi.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puolestaan vetosi suomalaisia vähentämään keskinäisiä kohtaamisiaan. Myös Ohisalo vetosi samaan.

Saarikon mukaan olennaista ei ole kiinnittää huomiota niinkään siihen, mitkä kaikki rajoitukset ovat käytössä, vaan mitä rajoituksia suomalaiset jaksavat vielä noudattaa.

–  Hallitus voi suojella suomalaisia ottamalla näitä rajoituksia käyttöön, mutta viime kädessä suojelemme toinen toistamme vain noudattamalla näitä rajoituksia, tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko sanoi.

Hallitus keskustelee keskiviikkona valmiuslain käytöstä ja saa tuoreimman epidemiologisen tilannearvion. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi tiistai-iltana, ettei tämän päivän neuvotteluissa ole tarkoitus antaa käyttöönottoasetuksia valmiuslaista. Valmiuslaista on Marinin mukaan tarkoitus ottaa käyttöön useita pykäliä.

Keskiviikkona Marin saapui paikalle niin, että hän ei ohittanut Säätytalolla päivystäneitä toimittajia tai tullut kommentoimaan epidemiatilannetta heille.

Alustavan arvion mukaan päätöksiä tai niitä koskevaa tiedotustilaisuutta odotetaan vasta huomenna torstaina, jolloin on valtioneuvoston yleisistunto.

Valmiuslain pykälillä pyritään huolehtimaan siitä, että eri puolilla Suomea hoitajia, lääkäreitä ja sairaalapaikkoja löytyy niitä tarvitseville.

Valmiuslain pykälät mahdollistavat muun muassa terveydenhuollon resurssien siirtämisen toiselle paikkakunnalle, sairaalapaikkojen siirtämisen sairaalasta toiseen ja hoito-osastojen toiminnan muuttamisen.

Hallitus keskustelee neuvotteluissa muun muassa siitä, voivatko sairaanhoitopiirit edelleen joustaa kiireettömän hoidon määräajoista ja muun muassa siirtää potilaita julkiselta yksityiselle puolelle hoidettavaksi.

–  Perimmäinen motiivi tälle kaikelle on se, että terveydenhuollon kyky vastaanottaa kaikki koronasta sairastuneet ja muut vakavasti sairaat ei vaarantuisi, Saarikko sanoi.

Viime kevään poikkeusoloissa otettiin käyttöön muun muassa valmiuslain pykäliä, jotka antoivat mahdollisuuden puuttua terveydenhoidon työntekijöiden vuosilomiin ja irtisanomisaikaan ja pidentää heidän työaikaansa. Sen seurauksena hoitajien talvilomia peruttiin ja heitä siirrettiin toisiin tehtäviin kuin normaalisti.

Myös Uudenmaan eristäminen ja koulujen sulkeminen tapahtui viime keväänä valmiuslain nojalla.

Hallituksen varautumisen taustalla on muun muassa Husin viimeviikkoinen ennuste, jonka mukaan tehohoitopotilaiden määrä kääntyy selvään kasvuun seuraavan kahden viikon ajaksi. Kaikilla rajoitustoimilla pyritään takaamaan, että terveydenhuollon kantokyky säilyy.