Koronapandemian puhjettua hallitus ehti jo hylätä ohjelmassaan asettamansa 75 prosentin työllisyysastetavoitteen. Sittemmin hallitus otti sen uudelleen tavoitteeksi, mutta siirsi aikataulua hallituskauden lopusta vuosikymmenen puoliväliin.

Eikö hallitus ole saavuttanut 75 prosentin tavoitettaan, jos työllisyysaste on vasta 74 prosenttia? Viime vuoden alussa eurooppalainen tilastointikäytäntö uudistui, mikä laski työllisyysastetta noin prosenttiyksiköllä kautta linjan. Hallitus ehti asettaa tavoitteensa ennen kuin tilastouudistuksen vaikutus oli selvillä. Näin ollen 74 on uusi 75 ja hallituksen voidaan katsoa saavuttaneen tavoitteensa.

Vastaavasti Sipilän hallituskaudella saavutettu 72 prosentin työllisyysaste on nykyisellä mittaustavalla 71. Uutisotsikot eivät kuitenkaan hehkuttaneet Marinin hallituksen onnistumista samoissa määrin kuin Sipilän. Vaikka Ukrainan sota vie palstatilaa, työllisyyskehitystä on seurattu ja arvioitu tällä hallituskaudella vähintään yhtä tarkasti kuin Sipilän kaudella.

Toisaalta juuri siksi työllisyystavoitteen saavuttaminen on vieläkin myönteisempää. Jos monet työllisyystoimet eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa, tiedämme, että työllisyys nousee tulevaisuudessa vieläkin korkeammalle.

Työllisyyden nopeasta kohentumisesta voi kiittää onnistunutta korona- ja elvytyspolitiikkaa. Olen laskenut, että koronaelvytys nostaa työllisyyttä pysyvästi lähes 2 prosenttiyksikköä eli vajaalla 70 000 henkilöllä. Toki myös kansainvälinen noususuhdanne on auttanut.

Kun työllisyystavoite on nyt saavutettu, jatkossa on syytä kehittää työllisyyden seurantaa. Työllisyysastetta on Suomessa seurattu 15-64-vuotiaiden osalta. Oppivelvollisuuden pidentyessä ja eläkeiän noustessa ikäryhmä on auttamatta jäänyt ajastaan jälkeen. Jatkossa työllisyystavoite on syytä asettaa 20-69- vuotiaiden ikäryhmälle.

Ukrainan sota lisää tulevan työllisyyskehityksen epävarmuutta. Meidän täytyy jatkossa pyrkiä siihen, että kriiseissä työllisyyden sijaan työaika joustaisi enemmän. Keski-Euroopasta voimme ottaa mallia siihen, miten lyhennetyn työajan tuella voimme tukea työllisyyttä kriiseissä. Kriisiaikoinakin on parempi olla osa- aikaisesti töissä kuin kokonaan työtön tai lomautettu.