Mikkosen mukaan Aivoliiton toiminnanjohtajan Mika Pyykön tekemässä selvityksessä ymmärretään väärin suomalaisen järjestötoiminnan luonne.

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti viime kevään riihessään leikata sote-järjestöjen julkisten avustusten tasoa kolmanneksella nykyisestä 383 miljoonasta eurosta.

Avustussumma on vuonna 2027 tällä tietoa 268 miljoonaa euroa. Pyykön selvitys sisältää ehdotuksia siitä, miten niukentuvat julkiset varat tulisi tulevaisuudessa jakaa.

– Ensin leikataan kokonaispotista, koko sektorilta 130 miljoonaa ja sitten pistetään tällainen yhteiskehittämisapparaatti miettimään, mitkä ovat parhaat teemat. Pidän tätä hyvin ongelmallisena. Selvitys ei ole toimeenpanokelpoinen, Mikkonen sanoo.

– Ajatuksena on pitchaustapahtuma viidestä teemasta, ja kuitenkin nämä ovat poliittisia päätöksiä.

SELVITYKSEN teemoja ovat lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen, mielenterveyden edistäminen, yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen sekä väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäiseminen.

Mikkosen johtama Ehyt ry on ollut juuri puolen miljoonan euron sopeutusten kohteena.

– Olemme juuri päättäneet yt-neuvottelut ja sitten saimme tämän Pyykön raportin, jossa linjataan tulevaisuutta vuodesta 2027 eteenpäin. Teimme sen havainnon, ettei siellä mainita päihteitä kuin sivulauseessa.

Vaikka päihteitä ei teemoissa erikseen mainita, niiden voi ajatella sijoittuvan useampien teemojen alle. Ehyt ry ei pidä ratkaisua onnistuneena.

– Selvityshenkilö ottaa täällä sellaista kantaa, että päihteiden haittoja ehkäisevät järjestöt olisivat jotenkin monopolisoineet tämän teeman ja nyt sitä purettaisiin. Meidän näkökulmasta se ei ole näin. Ovatko vaikkapa sydän-, syöpä-, mielenterveys- tai aivojärjestöt kaikki monopolisoineet omat teemansa?

MIKKOSEN mukaan päihdejärjestöillä on omaan teemaansa paras asiantuntemus, välineet, toimintamallit ja verkostot. Tutkimusten mukaan päihteet ovat suomalaisessa yhteiskunnassa aihe, joka liittyy olennaisesti ennenaikaisiin kuolemiin ja menetettyihin elinvuosiin.

– Olisimme päihdejärjestöinä todella iloisia, jos muut järjestöt puhuisivat tästä teemasta ja siitä, miten se liittyy heidän omaan toimintaansa, mutta lapsi- ja perhejärjestöjä on ollut vaikea saada puhumaan tällaisesta ikävästä aiheesta kuten alkoholinkäyttö tai päihteet ja miten ne näkyvät esimerkiksi lasten elämässä. Me olemme joutuneet sitä tekemään.

Mikkonen hämmästelee myös raportin liitteissä olevaan ennenaikaiset kuolemat -tilastoon tehtyä 25 ikävuoden rajausta.

– Suomessa kuoli vuonna 2023 91 alle 25-vuotiasta huumeisiin. Tämä oli rajattu pois. Myös huumeet kuolinsyynä oli otettu kokonaan pois. Tämä on vain yksi nosto, mutta se konkretisoi sitä miten päihteisiin suhtaudutaan. Alkoholi tietysti tappaa Suomessa vielä huomattavasti enemmän ihmisiä.

– Kuviossa on ristiriita. Ensin voivotellaan huumekuolemia, sitten otetaan päihdejärjestöiltä rahat pois ja tehdään avustusjärjestelmää linjaava raportti, jossa huumeita ei lainkaan mainita.

RAPORTISSA ei Mikkosen mukaan tunnisteta kolmannen sektorin järjestöjen autonomista roolia osana demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa.

– Yksi järjestöjen tehtävä on kansalaisten näkökulmien kanavointi päätöksentekoon. Järjestöjen tehtävänä on toimia myös syrjittyjen ja sorrettujen asianajajana ja vallan vahtikoirana.

Järjestötoiminnan perusta on Mikkosen mukaan ymmärretty selvityksessä teknokraattiseksi. Raportissa ei hänen mukaansa ymmärretä järjestötoiminnan luonnetta sosiaalisena innovaationa, joka on luonut Suomeen elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan.

– Järjestöt ovat luoneet osallisuutta, sosiaalista pääomaa ja vertaistuen alustoja. Jos luodaan järjestöbyrokratiaa lisäävä apparaatti, jossa ministeriö määrää teemat ja järjestöt toteuttavat ne, pidän sitä elämälle vieraana.

SELVITYKSESSÄ ehdotettu teemojen yhteiskehittämisen prosessi vaikuttaa Mikkosen mukaan hyvin raskaalta.

– Se varmaan veisi kymmeniä tuhansia työtunteja ja edellyttäisi hallinnon uusia rakenteita. Mistä tähän tässä ajassa saataisiin resurssit? Toisaalta temaattinen lähestymistapa on lobbaukselle hyvin altis. Sitten kaikki järjestöt lobbaavat sinne omia teemojaan ja lopulta voi käydä niin, että poliittinen ohjaus kävelee yli.

Mikkonen pitäisi helpompana vaihtoehtona mallia, jossa katsotaan nykyisiä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn avustusten piirissä olevia järjestöluokkia, joista yksi on päihde- ja riippuvuusjärjestöt.

– Katsotaan, mikä näiden nyt saama avustuspotti on ja sitten järjestöluokkien suhdetta toisiinsa. Sitten priorisoidaan, jos on tarve kohdentaa uudestaan. Ja annetaan järjestöille itselleen valta arvioida sitä, mikä on vaikuttavaa toimintaa, mikä on tarkoituksenmukaista ja missä tällä hetkellä tarvittaisiin toimenpiteitä.

Avainsana on edelleen järjestöautonomia, jota vaalii järjestöedustajista koostuva ja lakiin kirjattu STEAn neuvottelukunta. Mikkonen on itse neuvottelukunnan jäsen.

– Neuvottelukunta on sivuutettu valmisteluprosessissa. STEAn neuvottelukunnan STM:lle antamia lausuntoja ei ole otettu raportin pohjaksi. Neuvottelukunta valmistelee tästä parhaillaan omaa lausuntoaan.

MYÖS Pyykön roolia on järjestökentällä ihmetelty. Hänen katsotaan ilmaantuneen virallisten rakenteiden ulkopuolelta, yhden tukea saavan järjestön, Aivoliiton, johdosta tekemään selvitystä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) tilauksesta.

Mika Pyykkö kertoo hakeneensa omalla selvitysehdotuksellaan nimenomaan muutosta sote-järjestöjen valtionavustusten jakamiseen. Hän sanoo tuntevansa järjestelmän myös kulissien takaa vedettyään muun muassa RAY:n avustustoimintaa vuosina 2008-2012.

Rahapeliyhtiön fuusion yhteydessä Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminta siirtyi vuoden 2017 alussa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivalle Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle STEA:lle. Vuoden 2024 alussa tuli voimaan muutos, jonka seurauksena avustukset maksetaan suoraan valtion talousarviosta ilman yhteyttä Veikkaus Oy:n tuottoon, joka siirretään valtion talousarvioon yleiskatteellisena.

– Kun järjestöille valtionavustuksina myönnettävällä rahalla ei ole suoraa yhteyttä peliyhtiöiden tuottoon, niin ymmärrän entistä vahvemmin, että avustukset ovat meidän yhteisiä verovaroja. Lähden siitä, että verovarat käytetään mahdollisimman hyvin, jotta saadaan aikaan lisää terveyttä ja hyvinvointia eri väestöryhmissä, Pyykkö sanoo.

PYYKKÖ muistuttaa, että STEAn jakamien valtionavustusten taustalla olevassa lainsäädännössä puhutaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

– Siellä ei puhuta, että näiden avustusten ensisijainen tarkoitus olisi esimerkiksi järjestöjen olemassaolon turvaaminen, vaikka järjestöillä onkin oma tärkeä roolinsa demokraattisessa yhteiskunnassa.

Selvitystä tehdessään Pyykkö kertoo keskustelleensa järjestökentän ulkopuolelta kymmenien hyvinvointialueiden, kuntien ja yksityisen sektorin edustajien kanssa.

– Kysyin, miltä näyttää yleishyödyllisten sote-järjestöjen tulevaisuus. Kun järjestelmää katsottiin ulkoapäin, tuli vahvaa viestiä, että avustukset hajaantuvat vähän sinne sun tänne. Lisäarvoa saataisiin enemmän, kun tematiikka, mihin rahat ohjautuvat olisi tiukempi.

Samaa pohtivat myös monet järjestöjen edustajat. Osittain juuri noihin näkemyksiin Pyykkö kertoo perustaneensa raportin viisi teemaa, jotka hän on tarkoittanut keskustelunavauksiksi.

AJATUS järjestöjen autonomiasta törmää Pyykön mukaan paitsi lainsäädännön kirjaukseen myös avustusten verorahoitteisuuteen.

– Mille taholle myönnetään verorahoja sillä ajatuksella, että teeppä näillä mitä sinusta itsestäsi hyvälle tuntuu, jos sanon vähän liioitellen. Jos ajattelemme valtionhallintoa, niin tietylle virastolle annetaan hyväksytyn talousarvion mukainen avustus, ja sen tehtävä on tuottaa sitä mitä on ajateltu.

– Ajattelen, että vähenevä raha ohjautuisi järjestöille, jotka todella osaavat hommansa ja voivat tuottaa lisäarvoa.

Pyykkö vertaa ehdotustaan evoluutioon, joka suodattaa järjestökentästä toimijat, jotka osaavat tehdä asiat oikein.

RAPORTIN viisi teemaa ovat Pyykön ehdotuksia. Jatkossa järjestöt ja asiantuntijat voivat hahmottaa teemat yhdessä STEAn kanssa.

Pyykkö kiistää, että päihdeasiat olisi raportissa sivuutettu.

– Mielenterveysteeman alle on sijoitettu päihteet, mielelläni lisään siihen vielä aivot, koska aivoissahan se kaikki tapahtuu, niin sinnehän se on kirjoitettu vahvasti mukaan.

– Ehdotuksessa on myös reilut 40 miljoonaa muuhun erityisen tärkeään toimintaan. Sillä voitaisiin turvata esimerkiksi kehitysvammaisiin, aistivammaisiin, väkivallan vähentämiseen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvä järjestötoiminta, kun se on perusteltua, vaikka se ei suoraviivaisesti menisi teemojen alle.

Entäs jääviyskysymys, tulet itsekin järjestökentän sisältä. Se on varmaan herättänyt keskustelua?

– Jokainen voi miettiä, olisiko sellainen selvityshenkilö parempi, joka ei tiedä järjestökentästä mitään. Jos joku pitää minua niin älykkäänä, että olen rakentanut esitykseni niin, että työantajalleni Aivoliitolle olisi siitä jotakin erityistä hyötyä, kiitän, että minua pidetään niin älykkäänä.

Pyykkö luonnehtii sote-järjestökentän ja poliittisen johdon välistä suhdetta erikoiseksi ja kiinteäksi.

– Olen Pöytätennisliiton puheenjohtaja. Kun katson liikuntapuolelta, niin ei siellä ole tällaista puoluepoliittista peliä ollenkaan niin vahvasti kuin sote-järjestöpuolella.

NYKYISTEN STEA-avustusten jakamiseen on Pyykön mukaan rakentunut aikoinaan tiettyjä poliittisia puolueita lähellä olevien järjestöjen vahva vaikutus. Hän toteaa järjestökentässä olevan edelleen, perussuomalaisia ja joitakin pienempiä puolueita lukuun ottamatta, tietyn puolueen erityisenä kiinnostuksen kohteena olevia avustuksen saajia, vaikka poliittiset läänitykset ovat hänen kokemuksensa mukaan viime vuosina laimentuneet.

– Kritiikit mitä järjestökentältä tulee, ovat tietyllä tavalla, johonkin rajaan asti, myös oman läänityksen puolustamista, Pyykkö väittää.

Läänitykset ovat Pyykön mukaan paitsi puoluepoliittisia myös aihepiiriin liittyviä.

– Kun avustusrahat vuosi vuoden jälkeen kasvoivat, järjestelmän piirissä jo olevia voitiin tukea ja sitten vähän ehkä joitakin uusia asioita. Temaattisesti ja toiminnallisesti on pysytty aika paikallaan. Jos katsoo sote-järjestöjen avustusten 2000-luvun historiaa, voi ajatella, että Suomessa ei ole tapahtunut väestön terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta mitään erityisiä muutoksia. Samaa on aina jatkettu.

– Nyt ei ole vuosi 2000 vaan 2025. Ovatko nämä läänitykset kaikilta osin relevantteja, kun katsotaan meidän toimintaympäristöä, eri väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia, vai pitäisikö asioita lähestyä riittävässä määrin uudella tavalla?

PYYKKÖ vakuuttaa, ettei hän ole ajatellut järjestöjen rankaisemista.

– Olen vilpittömästi ajatellut, että ehdottamani tapa on paras tekemään näkyväksi sellaiset järjestöjen toiminnot, jotka oikeasti tuottavat lisää terveyttä ja hyvinvointia. Että verovarat olisivat järkevässä käytössä.

Pyykkö esitteli selvityksensä Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmälle 9. tammikuuta. Raportin ehdotusten mahdollinen eteenpäin vieminen on poliittisessa harkinnassa.