Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit pyrkivät saamaan kasaan kaikille puolueille sopivan hallitusohjelman, joka linjaa Suomen tulevaisuutta seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Hallitusmuodostaja Petteri Orpon (kok.) tavoite on, että maassa olisi toimintakykyinen hallitus viimeistään kesäkuun aikana. Tiettävästi neuvottelut halutaan käydä nopeasti, muttei liian nopeasti, sillä tärkeää on hallitusohjelman sisältöjen lisäksi rakentaa keskinäistä luottamusta puolueiden välille ja sopia pelisäännöistä.

Etukäteen neuvottelujen järjestelystä ei ole kerrottu juurikaan julkisuuteen vaan niistä on tarkoitus kertoa tarkemmin tiistaina tai keskiviikkona. Neuvottelujen kaavaa luonnehditaan kuitenkin STT:lle varsin perinteiseksi. Jokainen hallituksen muodostaja tuo yleensä myös jotain omannäköistä.

Esimerkiksi SDP:n Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa vuonna 2019 laajoja aihepiirejä käsiteltiin kahdeksassa isossa pöydässä. Näitä niin sanottuja ilmiöpöytiä olivat muun muassa ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” sekä ”Kestävän talouden Suomi”.

Niiden lisäksi töitä tehtiin kymmenessä pienemmässä neuvotteluryhmässä, joissa ratkottiin esimerkiksi veropolitiikan ja liikenneverkon kysymyksiä.

ORPON vetämä urakka alkaa tiistaina tyypillisellä neuvotteluja pohjustavalla seminaarilla, johon kokoontuvat kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuvien neljän puolueen kansanedustajat. Edustajat kuulevat muun muassa tuoreet katsaukset talouden tilasta. STT:lle on ennakoitu, että arviot saattavat näyttää aiempaa synkemmiltä.

Varsinainen työ neuvottelupöydissä alkaa keskiviikkona. Puolueiden puheenjohtajat istunevat perinteiseen tapaan omassa pöydässään.

Puolueiden puheenjohtajat pitävät todennäköisesti yhteyttä käytännön kysymyksistä ennen neuvottelujen alkua.

Neuvotteluita käydään joka viikko maanantaista lauantaihin Säätytalolla ja myös viereisissä kortteleissa sijaitsevissa valtioneuvoston tiloissa, koska kaikki neuvottelijat eivät mahdu Säätytaloon.

Orpon on aikomus pitää tiedotustilaisuus kunkin neuvottelupäivän päätteeksi kello 18. Tarkoitus on, että päivät eivät venyisi myöhään ainakaan alkuvaiheessa.

NEUVOTTELUISSA mukana olevissa puolueissa valmistaudutaan jo viikonlopun aikana tulevaan koitokseen keräämällä asiantuntevat neuvottelijat ja perehdyttämällä heidät. Kansanedustajien ja erityisavustajien lisäksi he voivat olla muun muassa puolueaktiiveja.

Neuvottelijoiden tulee olla kokeneita. Neuvottelu-urakka on aikaa vievä, joten neuvottelijoita voidaan päätyä haalimaan myös esimerkiksi eläkkeelle jääneistä poliitikoista.

Ainakin kokoomus on STT:n tietojen mukaan linjannut, että sen neuvottelijoissa ei ole lobbareita, etujärjestöjen ihmisiä tai vaikuttaja- ja viestintätoimistojen ihmisiä.

Viime hallitusneuvotteluissa syntyi kohu, kun kävi ilmi, että neuvottelupöydissä istui muun muassa viestintätoimistoissa ja etujärjestöissä töissä olevia ihmisiä.

Sanna Nikula, Saila Kiuttu / STT