Tulevan hallituspuolueen kansanedustaja Eva Biaudet (r.) kertoo Demokraatille, että hän oli eduskuntaryhmästä ainoa, joka ei ohjelmaa hyväksynyt.

– En ollut siinä enemmistössä, joka hyväksyi.

Puoluehallituksen edustajista oli kuitenkin muitakin, jotka olivat samoilla linjoilla kuin Biaudet.

Keskustelu oli pitkä ja Biaudet’n mukaan asia monelle todella vaikea. Moni kuitenkin näki, että RKP on saanut aikaan muutoksia hallitusohjelmaan ja toiminut omanatuntona hallitusneuvotteluissa.

Miksi et itse hyväksynyt?

– Syyt ovat ihan samat kuin koko ajan. Mielestäni meillä on kerta kaikkiaan liian kaukana olevat tavoitteet sellaisissa kysymyksissä, jotka ovat tosi tärkeitä, Biaudet sanoo viitaten ilmeisesti erityisesti perussuomalaisiin.

Hänen mukaansa nimenomaan maahanmuuttopaperi on kaikkein vaikeimmin hyväksyttävissä.

– Se menee aika pitkälle yli sen, mikä minun mielestäni on mahdollista olla mukana edes sallimassa. Siellä on tietenkin muitakin haasteita, mutta ehkä ei niin dramaattisia, Biaudet sanoo ja nostaa esimerkiksi myös kriminaalipolitiikkaan ja turvallisuuden rakentamiseen liittyviä kysymyksiä.

– Toisaalta tietenkin me olemme olleet mukana myös poistamassa kaikkein pahimpia ehdotuksia. Siinä mielessä on ollut ihan tärkeä olla mukana hallitusneuvotteluissa ja on tullut myös jonkinnäköistä tulosta, mutta se ei tietenkään nyt hirveästi näy.

Biaudet’n mukaan joitakin ilonaiheitakin on. Hän nostaa esiin saamelaiskäräjälain edistämisen, josta hallitusohjelma linjaa.

Kun Biaudet’lta kysyy, eikö hän keksi muuta ilonaihetta hallitusohjelmasta kuin saamelaiskäräjälain, hän nostaa esiin myös opetukseen satsaamisen.

– Kyllä siellä on useampiakin asioita. Mutta kokonaisuutena ajattelen, että myös EU-politiikka on aika ilman kunnianhimoa.

– Myös se, millä tavalla puhutaan kansainvälisestä yhteistyöstä, EU-politiikasta ja kehitysyhteistyöstä mielestäni poikkeaa aikaisemmista paljon kunnianhimoisemmista tavoitteista.

Lisäksi hän toteaa, että kehitysyhteistyövarojen leikkaukset ovat todella vaikeasti hyväksyttäviä.

KYSYTTÄESSÄ oliko perussuomalaiset nimenomaan RKP:n päävastustaja vai pettikö kokoomuskin, Biaudet toteaa, että kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemykset olivat aika yksi yhteen humanitäärisen maahanmuuton, kehitysyhteistyön ja pakolaiskiintiöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansalaisvastuukysymyksissä.

Pakolaiskiintiö tippuu isosti.

Biaudet katsoo, että hallitusohjelmasta piirtyy Suomen intressien lähtökohta enemmän kuin kansainvälisten haasteiden ratkaiseminen ja demokratian edistäminen.

– Siellä on ehkä siinä mielessä erilainen perspektiivi.

Yllätyitkö jotenkin, onko kokoomus puolueena muuttunut?

– Kyllähän me olemme seuranneet sitä neljä vuotta, kun he ovat olleet oppositiossa, että he ovat olleet hyvin lähellä juuri näissä kysymyksissä toisiansa (perussuomalaisten kanssa). Ehkä se jollain tavalla kuitenkin yllätti meidät.

Biaudet sanoo, että hallitusohjelmassa on paljon myös selvityksen käynnistämisiä. Moni kohta, jota on määrä selvittää, on sisällöllisesti hyvin vaikea. Biaudet’n mukaan RKP:n tehtävä on näissä kohdissa puolustaa hallituksessa yhdenvertaisuutta ja ihmisten perusoikeuksia sekä Suomen kansainvälisiä velvoitteita.

Luuletko, että pystyt istumaan RKP:ssä tämän hallituskauden?

– Koen itse, että ei meillä ole vastakkaisia näkemyksiä eduskuntaryhmän sisällä. En koe, etteivätkö ihmiset hyväksyisi näkemyksiäni.

Suhteessa hallitusohjelman hyväksyneisiin muihin eduskuntaryhmänsä jäseniin Biaudet kuitenkin ajattelee eri tavalla siitä, miten vastuuta olisi pitänyt kantaa.

– Minä ehkä kannan erityisesti huolta siitä, että Suomen politiikka menisi samalla tavoin kuin Ruotsin ja ehkä vähän Tanskankin ja tukisi eurooppalaisia voimia, jotka vievät enemmän sisäänpäinkääntyneeseen ja ei ehkä niin paljon yhteistyöperusteiseen politiikkaan. Tämä on tietenkin tosi huolestuttavaa, koska meillä on niin paljon yhteisiä haasteita. Minä toivoisin, että voisimme olla tosi kunnianhimoisia EU:ssa ja Pohjoismaissa, ratkaisemassa ilmastokysymyksiä ja köyhyyskysymyksiä sekä ehkäisemässä konflikteja.

Biaudet myöntää myös saaneensa kysymyksiä lähteä mukaan muihin puolueisiin. Eniten kyselyjä ja tuli ilmeisesti jo ennen vaaleja ja siinä kohdassa, kun RKP:ssä kipuiltiin rajusti maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä kesken hallitusneuvotteluiden.

BIAUDET toteaa, että hän on ollut omissa kannoissaan johdonmukainen. Hän on ollut alun alkaen sitä mieltä, että perussuomalaisten kanssa ei pitäisi lähteä hallitusyhteistyöhön. Maailmankatsomukselliset ja arvokysymysten erot ovat niin suuria.

Biaudet arvioi, että esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan tai kotoutumiseen liittyy hallituksessa kirjauksia, jotka vaativat paljon selvittelemistä ja muokkaamista siitäkin näkökulmasta, että ne eivät ehkä täytä lain tai ihmisoikeuksien velvoitteita.

– Ajattelen niin, että osa niistä on varmasti sellaisia, jotka eivät ole mahdollisia kuitenkaan sitten loppujen lopuksi. Ehkä siinä on sellaisia tavoitteita, jotka eivät ole meidän lainsäädäntömme mukaisia. Se on tietenkin tärkeätä, että se selvitetään.

– Siellä on myös sellaisia, joissa halutaan mennä mahdollisimman lähelle minimejä. Minun mielestäni ne menevät liian lähelle.

Biaudet’n mukaan tavoitteena ei pitäisikään olla pyrkiä mahdollisimman lähelle alinta rimaa, vaan aiemmin Suomi on halunnut edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja yhdenvertaisuutta sekä ihmisten mahdollisuuksia.

Biaudet summaakin, että RKP:n ministerit ovat hallituksessa paljon vartijoina.

RKP:N puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson linjasi ennen eduskuntavaaleja, ettei puolue mene hallitukseen, joka tekee perussuomalaista politiikkaa.

Eva Biaudet, tekeekö hallitus perussuomalaista politiikkaa hallitusohjelman perusteella?

– Osittain kyllä minun mielestäni, mutta ei kaikki, osittain se on myös kokoomuksen politiikkaa.

Onko tämä sinulta epäluottamuslause puheenjohtajalle, joka sanoo, että hallitukseen ei pidä mennä, jos se tekee perussuomalaista politiikkaa?

– Sanotaan, että se on tietenkin niin, että ehkä poliittinen kartta on kuitenkin siirtynyt jonkin verran: Nämä muut puolueet kuitenkin ehkä jakavat heitä (perussuomalaisia) lähellä olevat (asiat). Mutta kyllä siellä tietenkin on muitakin asioita ja ajattelen, että voi olla myös, että perussuomalaisissakin koetaan, että jotkut asiat ovat liiaksi meitä lähellä.. Siellä on aika paljon erilaisia kysymyksiä, mutta kyllä minun mielestäni näkyy se, että se on iso puolue ja heidän kädenjälkensä selkeästi.

Perussuomalaisten kädenjälki selkeästi näkyy?

– Kyllä.

Voidaan spekuloida, että mikäli RKP olisi jo ennen vaaleja linjannut, ettei se tee hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa, se olisi voinut pakottaa kokoomuksen tavoittelemaan sinipunaa.

Biaudet kuitenkin kertoo, että monet RKP:ssä ajattelevat, että SDP ei ollut tulossa hallitukseen.

– Tässä ei ollut hirveästi sellaista saumaa. Tietenkin minä toivoin, että olisi ollut suurempaa kiinnostusta lähteä hakemaan sinipunapohjaa. Sehän ei ollut meistä kiinni, että sitä ei haluttu hakea. Tavallaan jätettiin meidät puskutraktoriksi sinne. Ehkä vähän sellainen tilanne oli kanssa.

Juttua muokattu klo 22:15, korjattu kirjoitusvirheitä.