Raportin viesti on, että ne maat, jotka keskittyivät parantamaan kansalaistensa hyvinvointia, ovat myös toipuneet parhaiten vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä.

Kansalaistensa hyvinvointia lisäävät maat saavuttavat myös voimakkaampaa talouskasvua.

– Tulokset haastavat sitä perinteistä ajattelua, jonka mukaan maiden on tehtävä kompromisseja talouskasvua vauhdittavien päätösten ja kansalaisten hyvinvointia edistävien päätösten välillä. Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella – jopa talouskriisin keskellä, BCG:n osakas Tuomas Rinne painottaa.

Kärkipaikan saavutti Norja, jota seurasivat Sveitsi ja Islanti. Kärkikymmenikköön Euroopan ulkopuolelta ylsi ainoastaan Singapore.

Suomi sijoittuu raportissa maailmanlaajuisesti sijalle kahdeksan, kun se vielä vuonna 2009 oli neljäntenä. Kymmenen vuoden aikana Suomi on ottanut eniten takapakkia talouden vakaudessa. Eniten kehitystä on puolestaan tapahtunut kansalaisyhteiskunnan ja tasa-arvon kehityksessä. Lisäksi Suomi on alle maailman keskitasoa siinä, miten vauraus kyetään muuttamaan kansalaisten hyvinvoinniksi.

Pohjoismaiden listalla Suomi on viimeisenä. Suomi on jäämässä jälkeen useammalla alueella, muun muassa tulotasossa ja työllisyydessä.

– Kehityksemme on valitettavasti ollut hitainta niiden maiden joukossa, jotka olivat samalla lähtötasolla kymmenen vuotta sitten, Rinne huomauttaa.

Eniten absoluuttista hyvinvointiaan ovat nostaneet Vietnam ja Kiina. Molempien voimakas nousu selittyy raportin mukaan panostuksilla muun muassa opetukseen ja infrastruktuuriin. Eniten osakkeitaan on laskenut Venezuela.

Raportin mukaan maissa, joissa on jo korkea hyvinvointi, kokonaisvaltaista hyvinvointia syntyy eniten investoimalla koulutukseen ja työllisyyteen. Alhaisemman hyvinvoinnin maissa olisi tärkeintä panostaa ensisijaisesti terveyteen ja koulutukseen, mutta myös hyvään hallintoon ja infrastruktuuriin.