Terveysministeriö syyttää Israelin iskeneen al-Maghazin leiriin, joka sijaitsee Gazan kaistan keskiosassa.

YK:n palestiinalaispakolaisia auttavan järjestön (UNRWA) verkkosivujen mukaan al-Maghazi on vuonna 1949 perustettu pakolaisleiri. Se lukeutuu Gazan pienimpiin leireihin sekä asukasmääränsä että kokonsa puolesta.

Rakennusten väliset kujat ovat UNRWA:n mukaan kapeita ja kaupunkimainen leiri on tiehään asutettu. Päälle 0,6 neliökilometrin alueella asuu kaikkiaan reilut 33  000 palestiinalaispakolaista.

ISRAEL ei ole vahvistanut iskeneensä leiriin. Israelin asevoimat selvittää edustajansa mukaan, ovatko israelilaisjoukot operoineet alueella Gazan terveysministeriön raportoiman iskun aikoihin.

Hamas sanoi viestipalvelu Telegramissa julkaisemassaan lausunnossa, että valtaosa iskussa kuolleista oli naisia ja lapsia.

Tuhatpäiset väkijoukot marssivat palestiinalaisten tueksi lauantaina muun muassa Lontoossa, Berliinissä ja Düsseldorfissa. Yhdysvaltain Washingtonissa kaduille kokoontui niin ikään tuhansia mielenosoittajia vaatimaan tulitaukoa Gazaan.

Lauantainen kokoontuminen oli suurin mielenosoitus Washingtonissa sen jälkeen, kun Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen tuore konflikti kärjistyi lokakuun alkupuolella.

OSA mielenilmaukseen osallistuneista kritisoi Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia, koska tämä on tukenut Gazaa ilmaiskuin moukaroivaa Israelia. Yhdysvallat on pitkään ollut Israelin läheinen liittolainen.

Mielenosoittajat heiluttivat palestiinalaislippuja ja osa heistä syytti Bidenin tukevan kansanmurhaa. Riimittelevissä iskulauseissa Bidenia kutsuttiin muun muassa ”kansanmurha-Joeksi”.

-  Niin monien viattomien ihmishenkien menettämisen sallimista ei voida hyväksyä, emmekä voi pitää tätä suhteellisena konfliktina, 24-vuotias Amanda Eisenhour sanoi.

-  Tämä on joukkomurha, kansanmurha — tahra historiassamme, enkä voi kansalaisena hyväksyä sitä, että verorahani rahoittavat tätä.

Niin ikään mielenilmaukseen osallistunut Jasmine Iman, 25, ei aio omien sanojensa mukaan äänestää Bidenia presidentinvaaleissa ensi vuonna, koska tämä tukee vankkumatta Israelia.

-  Emme äänestä demokraattista puoluetta. Varmistamme, että kaikki tuntemamme ihmiset tietävät, ettei heidän tule äänestää demokraattista puoluetta, hän sanoi.

BIDEN, 80, kohtaa vaaleissa todennäköisesti jälleen 77-vuotiaan edeltäjänsä Donald Trumpin. Jasmine Iman kertoi jättävänsä vaalit väliin, jos valinta täytyy tehdä Bidenin ja Trumpin väliltä.

Biden antoi lauantaina ymmärtää, että on nähtävissä edistystä niin sanotun humanitaarisen tauon saamiseksi Gazaan. Yhdysvaltalaispresidentiltä oli kysytty lauantaina, onko pyrkimyksissä edistytty.

-  Kyllä, hän vastasi lähtiessään Delawaressa sijaitsevasta kirkosta.

Niukkasanaisen kommenttinsa lisäksi Biden näytti peukkua ennen kuin nousi autoon. Presidentti ei tarjonnut tämän enempää yksityiskohtia asian tiimoilta.

LÄHI-IDÄSSÄ vierailulla oleva Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi aiemmin lauantaina toimittajille, että humanitaarinen tauko taisteluissa auttaisi siviilejä, minkä lisäksi sen avulla saataisiin lisää apua piiritettyyn Gazaan.

Israel on pommittanut Gazaa jo noin kuukauden päivät. Gazan terveysministeriö sanoi lauantaina, että Gazassa Israelin hyökkäyksessä ja ilmaiskuissa kuolleiden määrä oli noussut yli 9  400:n. Ministeriön mukaan kuolleista yli 3  900 on lapsia. Lukuja ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.

Israel julisti sodan Hamasia vastaan sen jälkeen, kun äärijärjestön taistelijat tekivät yllätyshyökkäyksen Israeliin 7. lokakuuta. Israelin mukaan hyökkäyksessä kuoli päälle 1  400 ihmistä.

Israelin puolustusministeri Yoav Gallant sanoi lauantaina, että Israelin joukot ovat saartaneet täysin Gazan kaupungin. Etelä- ja pohjoispuolelta operoivat joukot olivat Gallantin mukaan edenneet asutuille alueille.

Israelilaisjoukkojen tehtävänä on hänen mukaansa ”löytää ja eliminoida” Gazan sisällä Hamasia johtava Yahya Sinwar.

MYÖS Israelissa järjestettiin lauantaina mielenilmauksia. Tel Avivissa useat tuhannet lähtivät kaduille vaatimaan, että Hamasin lokakuisen hyökkäyksensä yhteydessä ottamat panttivangit tuotaisiin takaisin kotiin. Mielenosoitukseen osallistui muun muassa edellä mainittujen panttivankien sukulaisia ja ystäviä.

Israelin mukaan Hamas on ottanut päälle 240 panttivankia.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi perjantaina, että Israel ei suostu väliaikaiseen tulitaukoon ilman panttivankien vapauttamista. Panttivankien omaiset ovat niin ikään esittäneet, että panttivankien vapauttaminen olisi ehto humanitaaristen taukojen järjestämiselle.

Jerusalemissa sadat mielenosoittajat kokoontuivat Netanjahun virka-asunnon ulkopuolelle vaatimaan pääministerin eroa.

NETANJAHUN hallitusta on viime aikoina kritisoitu Israelissa siitä, ettei Hamasin hyökkäykseen ollut valmistauduttu riittävästi.

Pääministeri itse on ollut poliittisen paineen alla jo hyvän aikaa ennen tuoretta konfliktia. Hän on muun muassa edelleen syytettynä kolmessa erillisessä korruptio-oikeudenkäynnissä. Lisäksi hänen hallituksensa on yrittänyt saada maahan aikaan kiisteltyä oikeusjärjestelmäuudistusta, jota oli konfliktin edellä vastustettu kuukausikaupalla mielenosoituksissa.