Ulkomaat
4.4.2019 16:57 ・ Päivitetty: 4.4.2019 16:57
”Hänellä ei ollut rohkeutta ymmärtää” – Macronin päätös jättää kansanmurhan muistojuhla väliin puhuttaa
Keskiafrikkalaisen Ruandan kansanmurhasta tulee viikonvaihteessa kuluneeksi 25 vuotta. Pääkaupunki Kigalissa järjestetään muistojuhla, johon odotetaan useita Afrikan maiden johtajia sekä Belgian pääministeriä Charles Micheliä.
Yksi on kuitenkin joukosta pois, Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Macron oli kyllä kutsuttujen joukossa, mutta hän ei hyväksynyt Ruandan presidentin Paul Kagamen kutsua.
Tämä oli pettymys niille, jotka toivoivat osallistumisen olevan Ranskan puolelta suuri sovinnon ele.
– Hänellä ei ollut rohkeutta ymmärtää koko prosessia, sanoo tutkija Francois Gaulme Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutista.
Asiantuntijoiden mukaan Macronin päätös heijastelee ranskalaisten erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on Ranskan osuus kansanmurhassa.
– Olisi ollut vaikea osallistua 25-vuotismuistojuhlaan ilman, että Macron olisi esittänyt Ranskan anteeksipyynnön, arvioi ranskankielisen Afrikkaa käsittelevän La Lettre du Continent -nettilehden entinen päätoimittaja Antoine Glaser.
Ruandan kansanmurhaan erikoistunut historioitsija Helene Dumas ilmaisi pettymyksensä Macronin päätökseen jäädä pois muistojuhlasta.
– Toivoimme, että presidentti Macron olisi pitänyt todenmukaisen puheen, jonka jälkeen ei olisi ollut paluuta taaksepäin, hän sanoi.
Ranska on kiistänyt aina osallisuutensa.
Kansanmurhan aikaan Ranskan presidenttinä toiminut Francois Mitterrand oli tukenut hutu-johtoista hallitusta ranskankielisessä Ruandassa vastustaakseen Ruandan naapurimaan, englanninkielisen Ugandan vaikutusvaltaa.
Uganda oli Ruandasta karkotettujen tutsikapinallisten tyyssija.
Vuonna 1994 arviolta 800 000 ruandalaista tapettiin noin kolmen kuukauden aikana. Suurin osa surmatuista oli vähemmistönä olevia tutseja.
Ranska on aina kiistänyt osallisuutensa kansanmurhaan. Sen mukaan Ruandassa tuolloin olleet YK:n valtuuttamat ranskalaissotilaat tekivät kansanmurhan aikana parhaansa vaikeissa oloissa ja pelastivat tuhansia ihmisiä.
Ruanda oli Belgian hallinnassa vuosina 1916–1946.
Sarkozy myönsi ”vakavat arviointivirheet”.
Jos Macron olisi hyväksynyt kutsun, hän olisi ollut vasta toinen Ruandassa vieraillut Ranskan presidentti. Nicolas Sarkozy vieraili maassa vuonna 2010. Tuolloin Sarkozy myönsi Ranskan tehneen ”vakavia arviointivirheitä”.
Ranskan sosialistipresidentin Francois Hollanden aikana maiden suhteet kuitenkin jälleen huononivat, mutta Macronin uskottiin muuttavan suunnan.
Viime vuonna Pariisissa vieraillut Kagame ylisti isäntäänsä Macronia siitä, että tämä oli omaksunut uudenlaisen, vähemmän holhoavan asenteen Afrikkaa kohti kuin edeltäjänsä.
– Se on muutos menneen ajan uuskolonialistisista mielipiteistä, Kagame sanoi Jeune Afrique -aikakauslehdelle.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.