– Suomen ensimmäinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ohjaa pitkäjänteisesti tie- ja raideinvestointeja, kunnossapitoa ja kaikkien liikennemuotojen kehitystä. Vuosikymmenen päähän ennakoiva suunnittelu ja tietopohjainen päätöksenteko auttavat saavuttamaan samalla rahalla enemmän, tehokkaampaa ja kestävämpää, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) toteaa tiedotteessa.

– Pidän suunnitelmaa merkittävänä, jopa historiallisena.

Hän kertoi tiedotustilaisuudessa, että väyläverkon rahoituksessa keskeistä on perusväylänpidon rahoitustason nostaminen.

Valtion väyläverkon korjausvelka on noin 2,8 miljardia euroa. Sitä on tarkoitus vähentää 2,2 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä. Korjausvelkaa vähennetään valtion koko väyläverkolla.

Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille, sillä etenkin vuosikymmenen loppupuolella rataverkolla on suuria peruskorjaustarpeita

Radanpidon suhteellinen osuus siis kasvaa, mutta pääpaino on Harakan mukaan edelleen tieverkossa.

Suunnitelman tekoon ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet, sillä se ulottuu myös seuraaville hallituskausille. Suunnitelma on tehty nyt ensimmäistä kertaa.

– Haluan kiittää lämpimästi eduskuntapuolueita niin hallituksesta kuin oppositiosta, jotka ovat tehneet vastuullista yhteistyötä yhteisen tulevaisuuskuvan luomiseksi. Sadat toimijat ympäri Suomen ovat antaneet arvokkaan panoksensa. Vuorovaikutus jatkuu myös toimeenpanossa ja seuraavan suunnitelman käynnistämisessä aikanaan, Harakka painottaa tiedotteessa.

Suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi ja sitä päivitetään hallituskausittain eli neljän vuoden välein. Suunnitelmassa on mukana henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot ja palvelut.

–  Olen hyvin vakuuttunut siitä, että tämä tahtotila ja yhteinen tulevaisuuskuva siitä, että panemme Suomen väylät kuntoon 20-luvun aikana ja pidämme niistä hyvää huolta, tulee toteutumaan riippumatta siitä, mikä hallitus on kyseessä, Harakka painotti.

Harakan mukaan suunnitelma on tehty lisäksi realistisella rahoitustasolla. Hän toteaa myös, että  toimintatapoja uudistetaan siten, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.

Valtioneuvoston selonteon mukaan perusväylänhoidon vuosittainen taso on vuodesta 2025 alkaen noin 1,4 miljardia euroa. Perusväylänpidon rahoituksesta suunnataan maanteille 52 prosenttia, radoille 39 prosenttia ja vesiväylille 9 prosenttia vuosittain.

Väyläverkon kehittämiseen aiotaan suunnata yhteensä noin 6,1 miljardia euroa. Kehittämishankkeisiin suunnittelukaudella suunnattavasta rahoituksesta noin 2,45 miljardia on varattu jo päätetyille hankkeille. Uusiin kehittämisinvestointeihin on suunnittelukaudella käytettävissä noin 3,22 miljardia.

Uutista päivitetty kauttaaltaan.