Harakka tykitti kyselytunnilla: ”Hallitus armahtamassa jälleen veronkiertäjiä”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Timo Harakka (sd.) puhuu eduskunnan suullisella kyselytunnilla tänään. Ryhmätoveri Sanna Marin kuuntelee.

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla torstaina SDP:n kysymykset koskevat hallituksen uutta esitystä veronkiertäjien armahduslaista.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus esitti veronkiertäjien armahtamista jo kaksi vuotta sitten.

Esitys vedettiin kuitenkin takaisin, kun kävi ilmi, että varakkaille talousrikollisille räätälöity armahdus olisi loukannut perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta.

– Tyylilleen uskollisena hallitus on tuonut vaivihkaa veronkiertäjien armahduksen – eli niin kutsutun tehokkaan katumisen – uudestaan  eduskuntaan. Tällä kertaa se on kätketty 338-sivuiseen verotuksen toimittamista koskevaan esitykseen. Nyt matalan veronkorotuksen muodossa annettava armahdus on räätälöity veroja vältteleville suuryrityksille, SDP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka totesi.

Hallitus on nyt luomassa erillistä 0,5 prosentin veronkorotusta tilanteisiin, joissa verovelvollinen itse ilmoittaa jälkikäteen veroilmoituksella pimitetyn tulon. Veronkorotus lasketaan pimitettyjen tulojen määrästä.

– Eikä tässä vielä kaikki. Hallitus on myös puolittamassa veronkorotukset, joita määrätään veron kiertämisestä. Kahden prosentin lisäkulu ei ole pelote, vaan suorastaan yllyke yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun. Esimerkiksi Ruotsissa veronkorotusten taso on nelinkertainen, huomautti Harakka.

”Isänmaamme satavuotiaassa historiassa ei ole yhtään hallitusta, joka olisi Sipilän hallituksen lailla ajanut miljonäärien etua.”

Harakan näkemyksen mukaan hallituksen esitys kannustaa jopa talousrikollisuuteen.

– Hallituksen omaan esitykseen sisältyy malliesimerkki lopputuloksesta. Sen mukaan miljoonan euron konserniavustuksen pimityksestä voi selvitä puolen prosentin – siis 5 000 euron rapsuilla, vaikka oikeusoppineiden mielestä näin törkeät tapaukset olisi syytä viedä rikostutkintaan.

– Uskallan sanoa, että isänmaamme satavuotiaassa historiassa ei ole yhtään hallitusta, joka olisi Sipilän hallituksen lailla ajanut miljonäärien etua. Samaan aikaan, kun hallitus tiukentaa esimerkiksi työttömien valvontaa, se on ajanut läpi omaisuuden piilottamista hallintarekistereihin, ensin leikannut ja sitten osin palauttanut talousrikosten torjunnan rahoja ja antanut miljoonaperinnöistä kymmenien tuhansien veroalennuksen, Harakka luetteli.

Uusimman ehdotuksen hän totesi asettuvan listan jatkoksi.

Kysymys esitettiin valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.). Se polkaisi käyntiin salissa keskustelun armahduslaista.

– Hallituksen veropolitiikka on hyvää, ja verotulot halutaan pitää kotimaassa, Orpo vakuutti.

Harakka löysi valtiovarainministerin vastauspuheenvuoroista sekä tietämättömyyttä että kiistämistä.

Ennen kyselytunnin alkua eduskunnassa pidettiin hiljainen hetki Raaseporin turman vuoksi.

Juttuun on vaihdettu uutiskuva ja lisätty kuvateksti klo 16.57.

”Nyt me keskustelemme julkisuuden kautta” – Hallitus solmussa kasvupalvelulain kanssa, Lindströmin mukaan seuraavaa tapaamista ei ole sovittu

Kuva: Lehtikuva / Heikkki Saukkomaa
Työministeri Jari Lindström katsoo, että hallituksessa on pidettävä kiinni aiemmasta sopimuksesta.

STT kertoi eilen, että hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat päässeet kompromissiin kasvupalvelulain päälinjauksista.

Kompromissin mukaan kuntien muodostama kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää työllisyys- ja yrityspalvelut maakuntien sijaan. Siniset eivät kuitenkaan ole hyväksy ratkaisua.

Sinisten mielestä vastuu työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisestä pitäisi olla maakunnalla, työministeri Jari Lindström (sin.) kertoi aiemmin STT:lle. Aiemmin vain pääkaupunkiseudulle oli sovittu oma erillisratkaisunsa, mikä niin ikään sopii sinisille. Uudellamaalla järjestämisvastuu olisi pääkaupunkiseudun kuntien kuntayhtymällä.

Ministeri Jari Lindström, missä asian kanssa nyt mennään?

– Me menemme nyt siinä, kun näköjään joku halusi tämän julkisuuden kautta viedä.

Kuka näin on tehnyt?

– En minä tiedä enkä halua lähteä ketään syyttelemään, mutta jonkunhan on täytynyt jollekin kertoa, koska nyt me keskustelemme julkisuuden kautta, Lindström harmittelee keskeneräisen asian päätymistä julkiseen ruodintaan.

– Se pitää paikkansa tuo STT:n uutinen, että kompromissiehdotus on tehty ja me emme ole sitä hyväksyneet sen takia, että me olemme sitä mieltä, että jos menemme erillisratkaisujen tielle, kasvupalvelujen koko idea saattaisi vaarantua. Vielä isompi ongelma, josta itse kannan huolta on työtön. Hänen palvelunsa tulevaisuudessa ei olisi sitä, mitä me tällä tavoittelemme. Sen takia me olemme tässä hankalia, Jari Lindström sanoo.

Lindstömin mukaan mitään päivämäärää seuraavasta neuvottelusta ei ole. Hän ei ryhdy arvioimaan, koska seuraavan kerran neuvotellaan.

– Meillä on nyt tällä hetkellä tämä tilanne tämä, että me emme suostu tällaiseen kompromissiin. Meidän täytyy sitten miettiä, miten tästä mennään eteenpäin. Enempää minä en rupea tätä avaamaan, en mitään aikatauluja, emme ole sopineet mitään seuraavaa tapaamista.

Onko mitään tietä, jota pitkin voisi lähteä eteenpäin?

– Se tie on, kun me kerran sovimme tämän. Silloin me suostuimme siihen kompromissiin, että pääkaupunkiseutu saa erillisratkaisun. Se oli meidän vastaantuloa. Kun me sen teimme, me silloin sanoimme että okei, mutta me pelkäämme sitä, että seuraavana siellä on jonossa muut seuraavat isot kaupungit. Ja näin kävi! Nyt me olemme tässä tilanteessa.

– Me olemme tavallaan peränneet neuvotteluissa sitä, että mikä tässä on muuttunut ja tuokaa meille perustelut, mitä uutta on tullut pöytään, joka olisi parempi kuin se sopimus, jonka me alun perin teimme. Siitä me pidämme kiinni.

Onko ehdoton, että on vain pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ja sillä selvä?

– Minä olen pitänyt siitä kiinni, että kasvupalvelun idea toteutuu ja työtön hyötyy. Se on lähtökohta.

Ja tässä (kokoomuksen ja keskustan) kompromississa näin ei käy?

– Siinä on sellainen riski olemassa, että näin ei käy. Se ei ole mikään ehdoton. Emme voi sanoa mustavalkoisesti, että näin tulee käymään, mutta siinä on olemassa suurempi riski kuin sinä, mikä oli se alkuperäinen sopimus.

Onko vaara, ettei se mene perustuslakivaliokunnasta läpi?

– Totta kai. Siinä on myös tämä. Jos kohdellaan eri alueita eri tavalla, emmehän me ole kokeilleet vielä tätä pääkaupunkiseudun erillisratkaisuakaan, mitä perustuslaki sanoo siitä.

– Meidän lähtöoletus, virkamiesten näkemys on se, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisun pystyy perustelemaan, koska se on erilainen. Mutta sitten jos sinne lyödään lisää, sitten alkaa mennä vähän vaikeammaksi. Minä en ole mikään perustuslakiasiantuntija.

Kumpi on tällä hetkellä helpompi saada kannallenne, kokoomus vai keskusta?

– Minä en rupea käymään julkisuuden kautta näitä neuvotteluja.

Keskustalainen elinkeinoministeri Mika Lintilä ei halunnut kommentoida kasvupalvelulakiuudistuksen neuvottelutilannetta Demokraatille.

– En tietenkään, kun se on kesken.

Kysymykseen uudistuksen etenemisen aikataulusta Lintilä sanoo vain:

– Aika äkkiä.

Kokoomuksen puolesta nevuotteluissa on mukana oikeusministeri Antti Häkkänen.

Tytti Tuppurainen hämmästelee Juha Sipilän toimintaa: Puhemies jakoi 1 minuuttia, Sipilällä oma pressi ja ”viimeinen sana”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei anna korkeaa arvosanaa hallituksen tavasta hoitaa Eurooppa-politiikkaa,

SDP:n kansanedustaja, EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen palaa Facebook-päivityksessään eiliseen eduskuntakeskusteluun.

Eduskunnassa keskusteltiin pääministerin ilmoituksesta ajankohtaisista EU-asioista.

Tuppurainen on otsikoinut päivityksensä EU:n tulevaisuus – ilmoitusasia? Tällä hän viittaa siihen, että EU-asioista saatiin vain pääministerin ilmoitus eikä esimerkiksi selontekoa, jolloin EU-asioita olisi käsitelty paljon perinpohjaisemmin.

– Parin tunnin salidebattiin oli typistetty koko EU:n tulevaisuus talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisestä puolustusyhteistyöhön ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ilmastopolitiikkaan. Jokainen näistä teemoista olisi ansainnut oman käsittelyn, Tuppurainen kirjoittaa.

”Muille edustajille liikeni vain 1 minuutti.”

Hän muistuttaa, että SDP on useasti esittänyt laajan EU-näkemyksen tuomista eduskunnan ja sen valiokuntien arvioitavaksi.

– Perusteet ovat painavia, sillä perustuslain mukaan Suomen EU-linja määritellään eduskunnassa.

– Kuitenkin pääministerin ilmoituksella asia taputeltiin pakettiin ilman, että sitä päästiin kunnolla työstämään, saati siitä äänestämään. Ikään kuin EU: tulevaisuus voitaisiin kuitata yhden kerran istunnolla parissa tunnissa.

– Puolueeni ryhmäpuhujana sain puhua yhteensä peräti 8 minuuttia, mutta muille edustajille liikeni vain 1 minuutti.

Tuppurainen huomauttaa, että minuutin puheenvuorot eivät anna tilaisuutta käsitellä asiaa kuin pintapuolisesti.

– Ministereille annettiin tosin pidempiä puheenvuoroja ja mahdollisuus puolustaa hallituksen linjaa.

Myös kansanedustaja Timo Harakka (sd.) on ihmetellyt Twitterissä eilistä puheenvuorojen jakoa:

– Suomen lähestyvän EU-puheenjohtajuuskauden alla olisi ollut valtiomiesmäistä ja osoittanut pääministeriltä johtajuutta tuoda EU-asiat eduskuntaan kunnolliseen käsittelyyn. Puheenjohtajuuden onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kaikki ovat voineet osallistua tärkeiden painopisteiden ja Suomen linjan määrittelyyn, Tytti Tuppurainen sanoo.

– Päinvastoin Sipilä (kesk.) järjesti eilisen keskustelun lopuksi vielä oman tiedotustilaisuuden varmistaakseen viimeisen sanan. Tämä ei ole omiaan lisäämään luottamusta puolueiden välillä.

”Eurooppa ei ansaitse tällaista politikointia.”

– Sen sijaan, että pääministeri antaisi arvoa tälle vähäisellekin EU-keskustelulle, hän lyttäsi sen tiedotustilaisuudessaan laimeaksi ja sisällöttömäksi hötöksi. Eurooppa ei ansaitse tällaista politikointia. Minuutin puheenvuorojen sijaan on oltava oikea mahdollisuus esittää ideoita ja aloitteita, Tytti Tuppurainen toteaa.

Hän lisää, että SDP aikoo jatkaa aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden pohdintaa.

– Esimerkiksi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa SDP:llä on hallitusta huomattavasti pidemmälle pohdittuja näkemyksiä.

– Siitä on annettava kiitosta, että eilen myös pääministeriltä onnistuttiin vihdoinkin puristamaan näkemyksiä siitä, millä tavoin EU:ssa voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia. Tarjoammekin hallitukselle tässä yhteistyön kättä ja ajatuksiamme vapaasti käytettäviksi.

Keskustelua aiheesta

Tuhannet lapset ja nuoret kärsivät – apua ei saa,Saarikko lupaa selvittää – ”selvitykset on tehty jo”

Kuva: lehtikuva/maria guzenina
Maria Guzenina puhui lastensuojelun puolesta.

Eduskunnan torstainen kyselytunti alkoi kiivaalla keskustelulla lastensuojelun tilasta. Puheenvuoroja käytettiin runsaasti ja äänessä olivat ennenmuuta naiset, Vain SDP:n Ilmari Nurmelaa kiinnosti tietää, mitä vaikuttaa uusi alkoholilaki lastensuojeluun. Kunnon vastausta ei tähänkään saatu perheministeri Annika Saarikolta (kesk.).

– Tuhat sosiaalityöntekijää lähestyi maanantaina päättäjiä adressilla, jossa he vaativat pikaisia toimia lastensuojelun katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi. Lapset ja nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa apua, perheet jäävät ilman tukea, sanoi ensimmäinen kysyjä Maria Guzenina (sd.).

– Perheministerin ykkösasiana pitää olla lasten, nuorten ja perheiden puolustaminen ja teot.

– Maanantaina lasten oikeuksien päivänä julkaistussa vetoomuksessa sosiaalityöntekijät vaativat vastuunottoa lastensuojelun toimintaedellytyksistä,   Suosituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saisi olla vain 30 lasta vastuullaan, mutta todellisuudessa puhutaan kaksinkertaisista ja kolminkertaisista määristä. Meidän mielestä mitoitukset tulee kirjata lakiin.

Teidän vastauksenne tuhannen sosiaalityöntekijän vetoomukseen oli, että mitoitusasian kuntoon saattaminen on hankala asia. Miksi tämä on teidän mielestänne hankala asia?

– Olen päättänyt selvittää asian, Risikko vastasi vuolaan puhetulvan kera.

– Ette te uusia selvityksiä tarvitse, sanoi Guzenina ja viittasi hänen kaudellaan tehtyihin selvityksiin ja toimenpideehdotuksiin

– Sieltä löytyvät tällekin hallitukselle tarpeelliset toimen lastensuojelun parantamiseksi, Guzenina tähdensi.

– Viime hallituskaudella te keskustapuolueen Annika Saarikko varapuheenjohtajana, lupasitte aika suoraan keskustan puoluevaltuuston kokouksessa vuonna 2014, että lastensuojeluun pitää säätää mitoitus siitä, kuinka monta lasta yksi sosiaalityöntekijä voi ottaa hoitaakseen. Nyt kun olette ministerinä, joka asiasta vastaa, te kerrotte, että asia on hankala ja vaatii valmistelua, Guzenina sanoi.

– Hyvä ministeri me demarit teimme tuon valmistelutyön viime hallituskaudella. Muistatte varmasti, että demarit asetti hyvin nimekkään ja asiantuntevan työryhmän perkaamaan koko suomalaisen lastensuojelun ongelmakohdat ja laatimaan toimenpide-ehdotukset niiden korjaamiseksi.

– Työryhmässä työskentelivät Aulikki Kananojan johdolla mm Jari Sinkkonen ja Matti Rimpelä. Heidän työnsä loi valtavasti toivoa siitä, että vihdoinkin tapahtuu käänne parempaan. Heidän työnsä tuloksena syntyi 54 toimenpide-ehdotusta.

– Arvoisa ministeri, Perheministerin ykkösasiana pitäisi olla lasten, nuorten ja perheiden puolustaminen. Osaatteko ministeri kertoa, kuinka monta noista toimenpide-ehdotuksista on tämän hallituskauden aikana toteutettu? Moniko 54 toimenpide-ehdotuksesta on edennyt tämän hallituksen aikana? Guzenina tivasi.

 

 

 

Keskustelua aiheesta

Siniset ei hyväksy hallituskumppanien kompromissia – Ministeri Lindström: Maakuntien järjestettävä työllisyys- ja yrityspalvelut

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituspuolue sinisten mielestä vastuu työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisestä pitäisi olla maakunnalla, kertoo työministeri Jari Lindström (sin.) STT:lle.

STT kertoi eilen, että hallituskumppanit keskusta ja kokoomus ovat päässeet kompromissiin kasvupalvelulain päälinjauksista.

Kompromissin mukaan kuntien muodostama kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää työllisyys- ja yrityspalvelut maakuntien sijaan. Siniset eivät kuitenkaan ole hyväksyneet ratkaisua. Uudistuksessa on kyse isoista asioista, sillä se on myllertämässä täysin uuteen asentoon muun muassa työvoimapalvelut.

Sinisiä edustava työministeri painotti iltapäivällä, että kasvupalveluasiassa ei päästä eteenpäin julkisuuden kautta.

– En pysty sanomaan mitään arviota, mitä tässä seuraavaksi tapahtuu, mutta se on varmaa, että julkisuuden kautta tämä ei etene eikä ratkaisua löydy, vaan neuvottelemalla täytyy tämä asia saada eteenpäin, Lindström arvioi STT:lle eduskunnassa.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan kaikki haluavat rakentaa mallin, jossa työllisyyttä ja yrittäjyyttä saadaan edistettyä mahdollisimman hyvällä palvelukokonaisuudella ympäri Suomea.

– Eiköhän siitä yhteisymmärrykseen päästä, Häkkänen sanoi eduskunnassa.

Hänen mukaansa kasvupalvelulain suhteen ollaan ”loppusuoralla”.

– Pientä hiomista on tehty siihen aiempaan pakettiin ja hyvässä yhteisymmärryksessä mennään eteenpäin, Häkkänen sanoi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei tänään halunnut eduskunnassa kommentoida asiaa STT:lle.

Jo Helsingin erillisratkaisu oli kompromissi.

Uudellemaalle hallitus on jo aiemmin luvannut erillisratkaisun, jonka mukaan työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu saa olla pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä maakunnan sijaan. Lindströmin mukaan jo tämä ratkaisu oli vastaantulo sinisten puolelta.

– Jo Helsingin erillisratkaisu oli meiltä kompromissi. Sillä tulimme jo vastaan. Ja silloin sanottiin, kun kompromissiin myönnyimme, että pelkäämme sitä, että siellä on seuraavaksi jonossa Turku, Tampere ja nämä, ja nythän näin on käynyt.

Lindström sanoo sinisten olevan työttömän asialla kasvupalvelukysymyksessä.

– Meitä ei ole missään vaiheessa kiinnostanut mikään valtapolitiikka eikä mikään tällainen vallanjako, hän kommentoi julkisuuteen tulleita tietoja neuvotteluista.

Valtakunnansovittelija Helle: Hiihtokeskuksia koskevan työkiistan sovittelu alkaa ensi viikolla

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO

Hiihtokeskuksia koskevan työkiistan sovittelu alkaa ensi viikolla. Valtakunnansovittelija Minna Helle tviittaa kutsuvansa osapuolet sovittelutapaamiseen tiistaina aamukahdeksalta.

Ensitapaamisessa kartoitetaan työriidan syitä ja päätetään sovitteluprosessin jatkosta.

Työnantajapuolta edustava Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ilmoitti eilen työsulusta, joka alkaisi 8. joulukuuta. Työsulku koskee hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluyritysten työntekijöitä, jotka kuuluvat Palvelualojen ammattiliitto PAMiin ja joiden työnantajat ovat MaRan jäseniä.

Kiistan taustalla ovat palkankorotuksia koskevat näkemyserot. Liittojen väliset työehtosopimusneuvottelut katkesivat viime viikolla.