Hätkähdyttävä analyysi: 79 000 miestä on pudonnut työelämän kelkasta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomessa on liki 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ovat pudonneet työelämästä ilmeisesti pysyvästi, sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva).

Evan analyysin mukaan työelämästä pudonneiden miesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.

Työelämästä pudonneilla Eva tarkoittaa 25–54-vuotiaita miehiä, jotka eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Pudokkaiden työllistymistä heikentää muun muassa pitkittynyt työttömyys, alhainen koulutus ja vähäinen työhistoria.

Miesten työelämäpudokkuutta voitaisiin Evan mukaan ehkäistä muun muassa tukemalla syrjäytymisvaarassa olevien poikien koulunkäyntiä peruskoulussa ja mahdollisesti jo varhaiskasvatuksessa.

Lisäksi tukea pitäisi Evan mukaan kohdistaa perheisiin. Peruskouluihin tarvittaisiinkin analyysin mukaan lisää sosiaali-, nuoriso- ja perhetyön osaamista.

Suomessa työelämän ulkopuolella on noin 28 200 työtöntä miestä, joiden töihinpaluu on epätodennäköistä pitkän työttömyyden, koulutuksen ja kokemuksen puutteen takia.

Lisäksi työllisyystilastoissa ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” luetaan 50 400 miestä. He eivät hae töitä, mutta heitä ei ole todettu työkyvyttömiksi.

Näiden miesten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä tasaisesti myös nousukausien aikaan.

Ryhmän suhteellinen osuus koko parhaassa työiässä olevien miesten joukosta on vuodesta 1987 lähes kaksinkertaistunut 2,4 prosentista 4,7 prosenttiin. Vuonna 2015 ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” kirjattiin 50 470 miestä, vuonna 1987 arviolta 16 600.

Työelämäpudokkuutta voitaisiin ehkäistä tukemalla poikien koulunkäyntiä jo varhaiskasvatuksessa.

Jos ryhmään luettavien miesten määrä jatkaa kasvua viime vuosikymmenien vauhdilla, vuonna 2040 heitä on 70 000, Eva arvioi. Arvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja ikäluokittaiseen erittelyyn.

Analyysin mukaan ”muiden työvoiman ulkopuolella olevien” ryhmään kirjattuja miehiä yhdistää yksinäisyys ja etäinen suhde työmarkkinoihin.

Suurin osa, 87 prosenttia, ryhmään kuuluvista ei ollut päivääkään töissä vuonna 2014. Vain vajaa kolmannes on ollut viime vuosina työttömäksi kirjautuneena.

Vuosina 2012–2014 enemmistö näistä miehistä oli joko kokonaan ilman tuloja tai sai työttömyysturvaa.

Yksin eläminen on tilastojen mukaan ryhmään kuuluvien miesten leimallisin piirre. Heistä 29 prosenttia asuu yksin. Noin 17 prosentilla ei ole asuntoa lainkaan.Parisuhteessa ryhmän miehistä elää 28 prosenttia, ja heistä yli puolella on lapsia samassa asuntokunnassa. Yksinhuoltajia näistä miehistä on vain noin prosentti.

Lisäksi 12 prosenttia ryhmän yli 25-vuotiaista miehistä asuu yhä vanhempiensa luona.

Miesten työllisyysongelmat selittyvät on Evan mukaan pitkälti työelämän rakennemuutoksella. Etenkin teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt ja työpaikkansa menettänyt moni niin sanottua suorittavaa työtä tehnyt mies. Monilla heistä ei ole juuri peruskoulun jälkeistä koulutusta tai koulutus on sellaista, ettei se enää riitä pitämään heitä työmarkkinoilla.

Tällaisessa tilanteessa olevat miehet tarvitsisivat Evan mukaan lisää tukea koulutuspaikkojen ja työpaikkojen saamiseen sekä koulun läpäisemiseen ja työssä pysymiseen.

EVA julkisti Kadonneet työmiehet -analyysinsa torstaina.

Luulitko, että nämäkin hedelmät  liikkuvat käsipelillä varastosta kauppaan?  Ehei, tuhat rekkaa päivässä hoitaa S-ryhmän valtavaa logistiikkakeskusta Sipoossa

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari
Nämäkin hedelmät tulevat Sipoosta ainakin tulevaisuudessa. Kuva Kannelmäen Prismasta.

Tavara liikkuu vinhasti S-ryhmän uuden Sipoon logistiikkakeskuksen hihnoilla eräänlaisten tarjottimien päällä. Merkinnät tuotteiden ohjaamiseksi oikeaan osoitteeseen ovat tarjottimessa, eivät tuotteessa.

– Siten hoidetaan ohjaus, että tuote menee oikeaan myymälään, kertoo S-ryhmän logistiikkayhtiön Inex Partnersin toimitusjohtaja Jari Pousi.

Hänen mukaansa muuten tuotteiden ohjaaminen olisi vaikeata. Jokainen tavarantoimittaja joutuisi merkitsemään itse jokaisen kollin automatisoitua varastoa varten.

– Tässä automaatioratkaisussa toimittajan ei tarvitse tehdä mitään omille merkinnöilleen.

Päivittäistavaroista huolehtivan logistiikkakeskuksen käyttöönotto Sipoossa on edennyt noin puoliväliin. Pitkälle automatisoidun keskuksen käyttöönotto alkoi viime vuoden kesäkuussa, ja täydessä toiminnassa sen on määrä olla ensi vuoden lopussa.

– Kun keskus on valmis, on laskettu, että alueella käy vajaat tuhat rekkaa päivässä, Pousi kertoo.
Päivittäistavarakeskus on valtava. Alueella on jo vuonna 2013 valmistunut pienempi käyttötavaroita käsittelevä varasto. Tontin laajuus on peräti lähes 100 hehtaaria.

Logistiikkakeskus aloitti kuivatavaroilla. Elokuussa mukaan tulivat hedelmät ja vihannekset. Viimeiseksi keskukseen tulevat pakasteet ensi elokuussa.

– Täällä voidaan kypsyttää kerrallaan 65 miljoonaa kiloa banaaneja, Pousi esittelee pitkää hallia.

Automaatio miellyttää työntekijää

Sipoon päivittäistavarakeskuksen pääkäyttäjä Ville Saari kertoo, että työ varastossa on muuttunut paljon verrattuna hänen aiempaan työhönsä S-ryhmän vanhassa logistiikkakeskuksessa Espoon Kilossa.

– Se, että ihminen valvoo automatiikkaa, on miellyttävää, Saari sanoo.
Automatiikka hoitaa pakkausten nostelun.

Sipoossa on töissä myös naisia.

– Toivottavasti heitä tulisi enemmänkin.

Antti Autio, STT

Ruotsin viisi jäänmurtajaa halutaan korvata uusilla

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Jäänmurtaja Kontio murtaa jäätä vuonna 2013.

Ruotsin viisi jäänmurtajaa pitäisi vaihtaa uusiin vuoteen 2030, ehdotetaan talvimerenkulkua koskevassa selvityksessä. Hallitukselle ja Ruotsin merenkulkulaitokselle jätetyssä ehdotuksessa todetaan, että Ruotsin murtajista neljä on otettu käyttöön 1970-luvulla. Vain yksi niistä pystyy tekemään jäähän 31 metriä leveän väylän, mikä on muodostumassa alan yleiseksi standardiksi.

Leveämpää väylää tarvitaan jotta suuremmat alukset pääsisivät esimerkiksi Luulajaan, raportissa sanotaan.
Todennäköistä on, että myös Ruotsin puolustusvoimat ja rannikkovartiosto voisivat tarvita uusia aluksia.
Arvio on, että uudet murtajat maksaisivat reilut sata miljoonaa euroa kappale.

AVAINSANAT

Yli puolet avoimista työpaikoista vaikeasti täytettäviä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Avoimia työpaikkoja oli heinä-syyskuussa 34 300, eli 12 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla jaksolla, kertoo Tilastokeskus. Määrä kasvoi erityisesti teollisuudessa.

Tarjolla olleista avoimista työpaikoista vajaa viidennes oli osa-aikaisia, reilu kolmannes määräaikaisia ja yli puolet vaikeasti täytettäviä. Osa avoimista paikoista kuuluu useampaan alaryhmään.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi pääosin Pohjois- ja Itä-Suomen sekä Länsi-Suomen suuralueilla.

Ensiasuntojen ostajat taas liikkeellä – kauppa piristynyt isoissa kaupungeissa

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,1 ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Hintakehityksessä on selkeä ero pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Hypo arvioi, että pääkaupunkiseudulla hinnat nousevat huomattavasti ripeämmin, noin 2,5 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.

Hypo ennustaa yhä kaupungistumisen jatkuvan ja keskisuurten kaupunkien käyvän pudotuspeliä. Helsingin, Tampereen ja Turun muodostama kasvukolmio nykäisee Hypon mukaan nousukaudella eroa muuhun Suomeen.

Kasvukolmion alueelle haluavat myös nuoret, sillä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa tehdään jo yli puolet ensikotien kaupasta.

Ensiasunnon ostajien määrä romahti finanssikriisissä ja sen jälkeisessä taantumassa, mutta nyt ensiasuntojen kauppa on piristynyt suurissa kaupungeissa.

Hypon mukaan Suomessa ei ole asuntokuplaa. Tukholmassa asuntojen hinnat laskivat lokakuussa peräti 3,5 prosenttia, ja pahimpana vaihtoehtona olisi raju pankkeihin leviävä romahdus.

Penna Urrila EK:n talouspolitiikan johtajaksi

Kuva: elinkeinoelaman-keskusliitto / Nina Dodd
Penna Urrila.

Penna Urrila on valittu Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n talouspolitiikasta vastaavaksi johtajaksi ja pääekonomistiksi. Hän aloittaa tehtävässään 1. maaliskuuta 2018. Aiemmin Urrila on toiminut EK:ssa johtavana ekonomistina sekä talouden analyysista ja yrityskyselyistä vastaavan Talous ja tutkimus -ryhmän vetäjänä.

Talouspolitiikka-vastuualueen johtajana Urrila on johtoryhmän jäsen ja vastaa EK:n veroryhmästä, palkkatilastoista sekä Talous ja tutkimus -ryhmästä.

– Suomen talous on juuri jättämässä taakseen pitkän vaikean jakson. EK on avainasemassa vaikuttamassa siihen, että Suomi kehittyy muuttuvassa maailmassa avoimena eturivin yhteiskuntana, jossa yrityksillä ja kansalaisilla on hyvät menestymisen edellytykset, toteaa Penna Urrila.

EK:n talouspolitiikan vastuualueen nykyinen johtaja ja pääekonomisti Jussi Mustonen jatkaa EK:ssa vuoden 2018 loppuun saakka.