Turva – Hymy

Hätkähdyttävä analyysi: 79 000 miestä on pudonnut työelämän kelkasta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomessa on liki 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ovat pudonneet työelämästä ilmeisesti pysyvästi, sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva).

Evan analyysin mukaan työelämästä pudonneiden miesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.

Työelämästä pudonneilla Eva tarkoittaa 25–54-vuotiaita miehiä, jotka eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Pudokkaiden työllistymistä heikentää muun muassa pitkittynyt työttömyys, alhainen koulutus ja vähäinen työhistoria.

Miesten työelämäpudokkuutta voitaisiin Evan mukaan ehkäistä muun muassa tukemalla syrjäytymisvaarassa olevien poikien koulunkäyntiä peruskoulussa ja mahdollisesti jo varhaiskasvatuksessa.

Lisäksi tukea pitäisi Evan mukaan kohdistaa perheisiin. Peruskouluihin tarvittaisiinkin analyysin mukaan lisää sosiaali-, nuoriso- ja perhetyön osaamista.

Suomessa työelämän ulkopuolella on noin 28 200 työtöntä miestä, joiden töihinpaluu on epätodennäköistä pitkän työttömyyden, koulutuksen ja kokemuksen puutteen takia.

Lisäksi työllisyystilastoissa ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” luetaan 50 400 miestä. He eivät hae töitä, mutta heitä ei ole todettu työkyvyttömiksi.

Näiden miesten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä tasaisesti myös nousukausien aikaan.

Ryhmän suhteellinen osuus koko parhaassa työiässä olevien miesten joukosta on vuodesta 1987 lähes kaksinkertaistunut 2,4 prosentista 4,7 prosenttiin. Vuonna 2015 ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” kirjattiin 50 470 miestä, vuonna 1987 arviolta 16 600.

Työelämäpudokkuutta voitaisiin ehkäistä tukemalla poikien koulunkäyntiä jo varhaiskasvatuksessa.

Jos ryhmään luettavien miesten määrä jatkaa kasvua viime vuosikymmenien vauhdilla, vuonna 2040 heitä on 70 000, Eva arvioi. Arvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja ikäluokittaiseen erittelyyn.

Analyysin mukaan ”muiden työvoiman ulkopuolella olevien” ryhmään kirjattuja miehiä yhdistää yksinäisyys ja etäinen suhde työmarkkinoihin.

Suurin osa, 87 prosenttia, ryhmään kuuluvista ei ollut päivääkään töissä vuonna 2014. Vain vajaa kolmannes on ollut viime vuosina työttömäksi kirjautuneena.

Vuosina 2012–2014 enemmistö näistä miehistä oli joko kokonaan ilman tuloja tai sai työttömyysturvaa.

Yksin eläminen on tilastojen mukaan ryhmään kuuluvien miesten leimallisin piirre. Heistä 29 prosenttia asuu yksin. Noin 17 prosentilla ei ole asuntoa lainkaan.Parisuhteessa ryhmän miehistä elää 28 prosenttia, ja heistä yli puolella on lapsia samassa asuntokunnassa. Yksinhuoltajia näistä miehistä on vain noin prosentti.

Lisäksi 12 prosenttia ryhmän yli 25-vuotiaista miehistä asuu yhä vanhempiensa luona.

Miesten työllisyysongelmat selittyvät on Evan mukaan pitkälti työelämän rakennemuutoksella. Etenkin teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt ja työpaikkansa menettänyt moni niin sanottua suorittavaa työtä tehnyt mies. Monilla heistä ei ole juuri peruskoulun jälkeistä koulutusta tai koulutus on sellaista, ettei se enää riitä pitämään heitä työmarkkinoilla.

Tällaisessa tilanteessa olevat miehet tarvitsisivat Evan mukaan lisää tukea koulutuspaikkojen ja työpaikkojen saamiseen sekä koulun läpäisemiseen ja työssä pysymiseen.

EVA julkisti Kadonneet työmiehet -analyysinsa torstaina.

”Käymme tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä” – SAK:n liittojen johtajat tänään koolla valmistelemassa mielenilmausta työttömien puolesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n hallituksen kokouksessa Helsingissä 15. tammikuuta. Kokouksessa käsiteltiin työttömyysturvan niin sanottua aktiivimallia.

Palkansaajajärjestö SAK:n liittojen päättäjiä kokoontuu tänään Helsingin Messukeskukseen käsittelemään muun muassa työttömyysturvaan kohdistuvan niin sanotutun ”aktiivimallin” vastaista mielenilmausta.

Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorilla helmikuun 2. päivänä.

Tapaamisessa selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia mielenilmauspäivänä.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee.

– Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, kertoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta aiemmin STT:lle.

” Varmasti kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä.”

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan huomiseen aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Myös akavalainen Insinööriliitto kertoi eilen osallistuvansa mielenilmaukseen, vaikka Akava ei keskusjärjestönä siihen osallistu.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla tämän kuun lopulla.

Tämä kauppareissu on totta jo ensi yönä – tavarat suoraan kassiin, kassa on historiaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Verkkokauppa Amazon on kehittänyt kassattoman myymälän. Myymälän toiminta perustuu kameroihin, sensoreihin ja tekoälyyn.

Asiakkaat voivat poimia tuotteita kaupan hyllyiltä ja laittaa ne suoraan ostoskasseihinsa ilman jonotusta kassoille. Tavarat laskutetaan asiakkaan online-tililtä saman tien, kun tuotteet on otettu hyllyltä. Järjestelmä palauttaa rahat, jos asiakas pistää tavaran takaisin hyllyyn.

Ensimmäinen myymälä oli määrä avata Seattlessa Yhdysvaltain länsirannikolla maanantain ja tiistain välisenä yönä Suomen aikaa.

Uuden Amazon Go -kauppajärjestelmä käyttöönotto ei ole sujunut vaikeuksitta, sillä testeissä löytyi useita virheellisyyksiä. Järjestelmää on testannut Amazonin oma henkilöstö.

STT-AFP, Seattle

Takaisin

Marjo Pihlajaniemi SAK:n viestintäpäälliköksi

Kuva: SAK
Marjo Pihlajaniemi.

SAK:n viestintäpäälliköksi on valittu FM Marjo Pihlajaniemi, 38.

Pihlajaniemi on aiemmin työskennellyt muun muassa Posti- ja logistiikka-alan unionissa, Ilta-Sanomissa, Ilkka-lehdessä ja Palkansaajajärjestö Pardiassa.

SAK:n tiedotteen mukaan Pihlajaniemellä on vahva näyttö viestinnän kokonaisuuden hallinnasta ja uudistamisesta. Hänellä on kokemusta myös verkko- ja printtiviestinnästä sekä kampanjoinnista sosiaalisessa mediassa.

Marjo Pihlajaniemi aloittaa SAK:ssa 19. helmikuuta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Työurani seuraava vaihe ei vielä ole tiedossa” – Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Inkeroinen jättää tehtävänsä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
– Teknologiateollisuus ja koko yhteiskuntamme elää paraikaa suuren muutoksen aikaa, Eeva-Liisa Inkeroinen toteaa tiedotteessa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja ja varatoimitusjohtaja Eeva- Liisa Inkeroinen jättää tehtävänsä kesäkuun lopussa. Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan etujärjestö on aloittanut haun Inkeroisen seuraajan löytämiseksi.

Nyt, kun alan kaikki työehtosopimukset on neuvoteltu uusiksi, on sopiva aika irrottautua tehtävästä. Työurani seuraava vaihe ei vielä ole tiedossa, Inkeroinen kertoo Teknologiateollisuuden tiedotteessa.

Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin vientiala. Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin 700 000 henkeä.

– Teknologiateollisuus ja koko yhteiskuntamme elää paraikaa suuren muutoksen aikaa. Yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen merkitys korostuu muutosvaiheessa, Inkeroinen painottaa.

OP:n ekonomistit ennustavat talouskasvun yltävän tänä vuonna 3,3 prosenttiin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

OP:n suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,3 prosenttia. Ennuste on noussut marraskuusta, jolloin OP:n ekonomistit arvioivat bruttokansantuotteen kasvavan 3 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen arvioidaan saavan vauhtia hyvästä työllisyyskehityksestä. Työllisten määrä lisääntyy 30 000 ihmisellä ja työttömyysaste laskee 7,8 prosenttiin, OP ennustaa.

– Suotuisa suhdannetilanne pitää kuluttajien luottamuksen korkealla. Inflaatio nousee, mutta reaalinen ostovoima kohenee silti. Säästämisaste säilyy matalana, ja luottojen ja omistusasumisen kysyntä vilkastuu, sanoo ekonomisti Henna Mikkonen tiedotteessa.

Inflaatio ja korot alkavat nousta ensi vuonna.

Inflaatio alkaa vähitellen nousta maailmantalouden kasvun seurauksena, suhdanne-ennusteessa todetaan. Vuoden lopulla inflaatio on yli kaksi prosenttia ja ensi vuonna yhä hieman yli EKP:n tavoitteen, OP ennustaa.

Myös korot alkavat ekonomistien arvion mukaan nousta ensi vuoden alkupuolella, mikä on seurausta muun muassa EKP:n osto-ohjelman päättymisestä.

– EKP on käyttänyt liikkumavaransa tehokkaasti vahvistaakseen talouskasvua ja varmistaakseen inflaation nousun tavoitteeseen. Tämän seurauksena sen politiikka on jo nyt liian kevyttä suhdannetilanteeseen nähden. Nyt riskinä on kuitenkin inflaation yllättävä hypähtäminen, mikä voisi aiheuttaa liian jyrkkää reagointia, Heiskanen sanoo.

Suomen rahoitustasapaino parantuu OP:n ekonomistien mukaan edelleen ja vaihtotaseen ja julkisen talouden uskotaan ensi vuonna olevan lähellä tasapainoa. Yksityisen velkaantumisen kasvun arvioidaan olevan jopa verkkaista. Vaarana OP:n mukaan on se, että talouspolitiikassa aletaan lepsuilla.

Ennusteen mukaan ensi vuonna työttömyysprosentti on 7,4 ja työllisiä on enemmän kuin koskaan aiemmin, 71,7 prosenttia työikäisistä. Hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyydestä on vähällä toteutua, OP arvioi.

Ensi vuonna talouskasvun ennustetaan kuitenkin hidastuvan. Ennuste ensi vuoden kasvulle on 2,3 prosenttia.

– Vaikka talouskasvu hidastuu ensi vuonna, ei suhdannehuippu silti ole käsillä vielä silloinkaan. Kasvu on pitkän ajan arvioitua kehitystä nopeampaa, ja työttömyysaste alenee edelleen, sanoo OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

Kilpailukyky, vahva kysyntä ja yritysten laajennusinvestoinnit tukevat vientiä. Investointikehityksen uskotaan jatkuvan vahvana, kun yritysten kannattavuus parantuu ja ne saavat rahoitusta edullisesti.