Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Hätkähdyttävä analyysi: 79 000 miestä on pudonnut työelämän kelkasta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomessa on liki 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ovat pudonneet työelämästä ilmeisesti pysyvästi, sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva).

Evan analyysin mukaan työelämästä pudonneiden miesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.

Työelämästä pudonneilla Eva tarkoittaa 25–54-vuotiaita miehiä, jotka eivät tee töitä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Pudokkaiden työllistymistä heikentää muun muassa pitkittynyt työttömyys, alhainen koulutus ja vähäinen työhistoria.

Miesten työelämäpudokkuutta voitaisiin Evan mukaan ehkäistä muun muassa tukemalla syrjäytymisvaarassa olevien poikien koulunkäyntiä peruskoulussa ja mahdollisesti jo varhaiskasvatuksessa.

Lisäksi tukea pitäisi Evan mukaan kohdistaa perheisiin. Peruskouluihin tarvittaisiinkin analyysin mukaan lisää sosiaali-, nuoriso- ja perhetyön osaamista.

Suomessa työelämän ulkopuolella on noin 28 200 työtöntä miestä, joiden töihinpaluu on epätodennäköistä pitkän työttömyyden, koulutuksen ja kokemuksen puutteen takia.

Lisäksi työllisyystilastoissa ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” luetaan 50 400 miestä. He eivät hae töitä, mutta heitä ei ole todettu työkyvyttömiksi.

Näiden miesten määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä tasaisesti myös nousukausien aikaan.

Ryhmän suhteellinen osuus koko parhaassa työiässä olevien miesten joukosta on vuodesta 1987 lähes kaksinkertaistunut 2,4 prosentista 4,7 prosenttiin. Vuonna 2015 ryhmään ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” kirjattiin 50 470 miestä, vuonna 1987 arviolta 16 600.

Työelämäpudokkuutta voitaisiin ehkäistä tukemalla poikien koulunkäyntiä jo varhaiskasvatuksessa.

Jos ryhmään luettavien miesten määrä jatkaa kasvua viime vuosikymmenien vauhdilla, vuonna 2040 heitä on 70 000, Eva arvioi. Arvio perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja ikäluokittaiseen erittelyyn.

Analyysin mukaan ”muiden työvoiman ulkopuolella olevien” ryhmään kirjattuja miehiä yhdistää yksinäisyys ja etäinen suhde työmarkkinoihin.

Suurin osa, 87 prosenttia, ryhmään kuuluvista ei ollut päivääkään töissä vuonna 2014. Vain vajaa kolmannes on ollut viime vuosina työttömäksi kirjautuneena.

Vuosina 2012–2014 enemmistö näistä miehistä oli joko kokonaan ilman tuloja tai sai työttömyysturvaa.

Yksin eläminen on tilastojen mukaan ryhmään kuuluvien miesten leimallisin piirre. Heistä 29 prosenttia asuu yksin. Noin 17 prosentilla ei ole asuntoa lainkaan.Parisuhteessa ryhmän miehistä elää 28 prosenttia, ja heistä yli puolella on lapsia samassa asuntokunnassa. Yksinhuoltajia näistä miehistä on vain noin prosentti.

Lisäksi 12 prosenttia ryhmän yli 25-vuotiaista miehistä asuu yhä vanhempiensa luona.

Miesten työllisyysongelmat selittyvät on Evan mukaan pitkälti työelämän rakennemuutoksella. Etenkin teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt ja työpaikkansa menettänyt moni niin sanottua suorittavaa työtä tehnyt mies. Monilla heistä ei ole juuri peruskoulun jälkeistä koulutusta tai koulutus on sellaista, ettei se enää riitä pitämään heitä työmarkkinoilla.

Tällaisessa tilanteessa olevat miehet tarvitsisivat Evan mukaan lisää tukea koulutuspaikkojen ja työpaikkojen saamiseen sekä koulun läpäisemiseen ja työssä pysymiseen.

EVA julkisti Kadonneet työmiehet -analyysinsa torstaina.

Lennot Moskovan ja Helsingin välillä lisääntyvät – kolmas vuoro mahdollinen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomi ja Venäjä ovat sopineet järjestelystä, joka mahdollistaa lentojen lisäämisen Helsingin ja Moskovan välillä. Nykyisin reitillä on mahdollista liikennöidä kaksi kertaa päivässä, ja nyt sovitulla järjestelyllä mahdollistetaan kolmas päivittäinen vuoro.

Tällä hetkellä reitillä operoivat Finnair ja Aeroflot. Lisäksi sovittiin matkustajaliikenteen uusista Siperian ylilento-oikeuksista Aasian kohteisiin. Ylilentojen määrää lisättiin 80 vuoroon viikossa. Uusiksi mahdollisiksi kohteiksi sovittiin lento-oikeuksia Japaniin, Kiinaan ja Etelä-Koreaan.

Konsultaatioissa sovittiin myös rahtiliikennekohteiden lisäämisestä. Lentojen aloittaminen riippuu yhtiöiden kaupallisista päätöksistä.

Keskustelua aiheesta

Pitkäaikaistyöttömyys ei taltu – kasvoi lähes 2 000:lla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Työttömyys kääntyi laskuun, mutta koko vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi kasvuaan viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan viime vuoden lopussa työttömänä oli 356 000 henkeä, joista noin kolmasosa oli ollut työttömänä koko vuoden.

Koko vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes 2 000:lla.

Koko vuoden ajan työttömänä olleiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012. Lukumäärä kaksinkertaistui vuosina 2011–2016 ja nousi 122 000 henkeen.

Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisterin tietoihin.

Urheilulehden taru loppuu – ”rouhii tuolta syvältä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sanoma Media Finland ostaa Urheilulehden A-lehdiltä. Kaupan myötä Urheilusanomat ja Urheilulehti yhdistetään.

Urheilulehden toimittajat eivät siirry Sanoman palvelukseen, kertoo Ilta-Sanomien kustantaja Tapio Sadeoja.

– Suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että tämän tulevan tuotteen tekevät Ilta-Sanomien ja Urheilusanomien toimitus.

Urheilulehden on toimittanut A-lehdille Närsäkkälän Viestintä. Lehteä on ollut tekemässä 15 henkeä, joiden työt loppuvat kaupan vuoksi. Nykyinen toimitus ei jatka lehden tekoa 22. kesäkuuta jälkeen, päätoimittaja Jukka Rönkä kertoi Twitterissä. Rönkä kertoi STT:lle, että tunnelmat toimituksessa olivat pettyneet, kun tieto lehden kaupasta tuli.

– Ei ole katkeruutta eikä mitään negatiivista A-lehtiä kohtaan. Mutta rouhii tuolta syvältä. Mutta emme meinaa jäädä tuleen makaamaan. Vielä me palaamme joku päivä.

Urheilulehti ilmestyy nykyisessä muodossa kesäkuun loppuun saakka. Uuden median nimi päätetään myöhemmin.

Painetun lehden lisäksi uusi urheilujulkaisu sisältää IS Extran, joka lähettää sekä suoria urheilulähetyksiä että urheilu-uutisia eri kanavissa.

A-lehdet päätti luopua Urheilulehdestä, koska yhtiö on tuonut markkinoille paljon uusia tuotteita, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Juha Blomster.

– Kun uutta tekee, jostain on pakko luopua. Tämän takia päädyttiin tämmöiseen ratkaisuun, niin vaikeaa kuin se onkin.

Blomster ei ottanut kantaa siihen, onko Urheilulehden tekeminen ollut A-lehdille kannattavaa.

Sanoma on STT:n suurin omistaja.

Keskustelua aiheesta

Median irtisanomiset eivät lopu: Nyt vuorossa Svenska Yle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yleisradion ruotsinkielinen yksikkö Svenska Yle irtisanoo seitsemän työntekijää yt-neuvottelujen lopputuloksena. Neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi oli arvioitu 18 työntekijää.

Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten kertoo tiedotteessa, että irtisanomisten tarvetta vähensivät eläköitymiset ja toiminnan uudelleenorganisointi.

– Neuvottelut on käyty rakentavassa hengessä ja yhdessä henkilöstön kanssa olemme löytäneet monia ratkaisuja, jotka ovat vähentäneet irtisanomisten tarvetta, af Björkesten sanoo.

Yt-neuvotteluissa Svenska Yle sopi 42 työtehtävän lakkauttamisesta ja 30 uuden tehtävän perustamisesta. Neuvottelujen piirissä oli yli 160 ihmistä.

Aiemmin tänä vuonna Yle on yt-neuvotellut Tuotannot ja Design -yksikössään sekä Julkaisut-yksikössään.

Ruotsin valtiovarainministeri DI:lle: Nordean lähtö ei toisi veromenetyksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Finanssikonserni Nordean pääkonttorin siirto pois Ruotsista ei aiheuttaisi verotulojen menetyksiä Ruotsin valtiolle, viestittää Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson talouslehti Dagens Industrille.

Dagens Industrin mukaan Nordea maksaa Ruotsin-toimintansa voitoista veroa Ruotsiin riippumatta siitä, missä konsernin pääkonttori sijaitsee.

Nordea on tällä tietoa siirtämässä pääkonttorinsa Suomeen tai Tanskaan. Taustalla ovat Ruotsin hallituksen aikeet korottaa pankkien vakausmaksuja.