Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

”He ovat nähneet, mihin Venäjä pystyy” – osa venäjänkielisistä virolaisista käänsi selkänsä Venäjälle

iStock

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut herätys osalle Viron venäjänkielisestä väestöstä, mutta politiikka myös jakaa yhä väestöä, arvioi Viron kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (RKK) toiminnanjohtaja Dmitri Teperik puhelimitse STT:lle.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Viron venäjänkielinen väestö ja etenkin näiden käyttämät uutislähteet ovat nousseet huolenaiheeksi Venäjän toimien vuoksi.

Osa väestöstä on elänyt täysin Venäjän tiedonvälityksen ja kulttuurin ympäröimänä ja voinut kasvaa alueilla, jossa viron kieltä ei ole koskaan tarvinnut käyttää. Tämä on nostanut huolta, että he ovat alttiita Kremlin propagandalle.

-  Valtaosa venäjänkielisistä, noin 25 prosenttia, tukee Ukrainaa ja jakaa samat näkemykset sodasta kuin muu Viron väestö. Mutta noin 10-12 prosenttia väestöstä – joka on myös erittäin äänekästä sosiaalisessa mediassa – jakaa Venäjän näkemykset. He joko tukevat sotaa Ukrainassa tai eivät ainakaan syytä siitä Venäjää, Teperik kertoo.

Kolmas ryhmä pyrkii pysyttelemään puolueettomana. Venäjään myönteisesti suhtautuvat ovat taas useasti vanhempaa väestöä, joista osalla on Venäjän passi.

-  Monet heistä ovat sosiaalisesti tai taloudellisesti huonossa asemassa, ja heidän koulutustasonsa on matala. He ovat hedelmällistä maaperää salaliittoteorioiden ja disinformaation levittäjien näkökulmasta.

Samalla Teperik muistuttaa, että venäjänkieliset ovat moninainen ryhmä.

Osa heistä on Virossa syntyneitä, osa aikuisiällä maahan muuttaneita. Kaikki eivät myöskään ole venäläisiä, vaan muista entisistä neuvostotasavalloista muuttaneita. Lisäksi moni kokee myös yhteenkuuluvuutta Viroon.

”Hallitus alkoi nähdä ryhmän turvallisuuskysymyksenä”

Viron hallitus on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin, joilla se on halunnut varmistaa, että Viron venäjänkieliset eivät altistu liikaa Venäjältä tulevalle propagandalle.

-  Aiemmin venäjänkielisistä puhuttiin enemmän esimerkiksi kielikysymyksen ja koulutuksen kautta. Nyt hallitus on alkanut nähdä heidät myös turvallisuuskysymyksenä, Teperik sanoo.

Toimenpiteisiin on kuulunut muun muassa Viron oman venäjänkielisen uutistoiminnan vahvistaminen. Keväällä se myös kielsi useiden venäläisten tv-kanavien toiminnan maassa.

Tämä on näkynyt ihmisten asenteissa. Viron hallituksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan vielä helmikuun lopussa 37 prosenttia venäjänkielisistä piti Kremlin tv-kanavia yhtenä tärkeimmistä tiedonlähteistään. Maaliskuun lopussa lukema oli pudonnut 19 prosenttiin.

Saman tutkimuksen mukaan kanavia piti luotettavina maaliskuussa enää 25 prosenttia vastaajista.

”He ovat nähneet, mihin Venäjä pystyy”

Jos aiemmissa tapahtumissa moni on pyrkinyt pysymään puolueettomana tai ymmärtämään Venäjää, nyt se on ollut vaikeampaa, Teperik sanoo.

-  Tilanne on nyt jossain määrin tasapainoisempi kuin se oli vuonna 2014. Osa siitä liittyy juuri median kulutukseen, koska monet venäjänkieliset eivät voi nyt välttyä näkemästä Venäjän raakuuksia Ukrainassa.

-  Monelle laaja hyökkäys Ukrainaan on ollut herätys. He ovat nyt nähneet, mihin Venäjä pystyy. Heidän on täytynyt ymmärtää, että kyse ei ole vain geopolitiikasta tai kielestä, vaan kyse on ihmisarvosta, hän lisää.

Kaikkia uutiset eivät kuitenkaan edelleenkään tavoita.

-  Kiellon jälkeen pieni ryhmä venäjänkielisiä on väistänyt kieltoa seuraamalla kanavia internetin välityksellä tai asentamalla satelliittiantenneja katolleen. Mediankäytön tavat eivät muutu helposti.

STT – Sanna Raita-aho

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE