Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

He ovat velkaisin ikäluokka – “Kehitys on selvästi eriytynyt”

POP Pankki on tutkinut juuri julkaistussa kansalaissuhdanne-ennusteessaan kotitalouksien velkaantumista. Tutkimuksen mukaan kotitalouksien velkaantuminen kasvaa edelleen, vaikka nuoret ottavat asuntolainoja aiempaa varovaisemmin.

Kotitaloudet ovat velkaantuneet lisää koko 1990-luvun laman jälkeisen ajan. Viime vuosina kotitalouksien lainojen määrä on ollut yli 120 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kun se ennen lamaa oli vain vähän yli 60 prosenttia. Asuntolainan rinnalle ovat tulleet lisäksi kulutusluotot ja muut vakuudettomat lainat, joiden määrä kasvaa.

— Velkaantumiskehitys on selvästi eriytynyt eri ikäluokissa. 35-44-vuotiaat ovat nyt velkaisin ikäluokka, kun aiemmin velkaa oli eniten 25-34-vuotiailla. Nuorten ikäluokkien velkaantuneisuus on kääntynyt laskuun, ja asuntolainan ottoa harkitaan vasta lähempänä neljääkymmentä.

– Yksi syy on se, että perheen perustamisen ikä on noussut. Finanssikriisin jälkeinen hidas talouskasvu ja epävarmuus omasta työllistymisestä ovat saaneet nuoret aikuiset varovaisiksi myös asuntomarkkinoilla. Merkittävä syy on myös se, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nuorilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa asuntoa, koska he kilpailevat samoista pienistä asunnoista asuntosijoittajien kanssa, arvioi POP Pankin johtaja Timo Hulkko tiedotteessa.

Omistusasunnon hankinta on ollut keskeinen kanava kotitalouksien vaurastumiselle. POP Pankin ennusteessa pidetäänkin huolestuttavana, että nyt aiempaa suuremmalta osalta nuoria vaurastuminen näyttäisi jääneen väliin, vaikka asuntolainojen korot ovat matalat.

POP Pankin tuore kansalaissuhdanne-ennuste kertoo myös, että Suomen talouden kasvu on vihdoinkin kunnolla vauhdissa. Ripeästä talouskasvusta huolimatta työllisyys on Suomessa kohentunut hitaasti. Kuluttajien odotukset ovat valoisia, vaikka palkkojen nousu on ollut vaatimatonta. POP Pankin mukaan nyt tehtävät palkkaratkaisut ovat riittäviä kotitalouksien ostovoiman vahvistamisessa, mutta ne eivät kuitenkaan vaaranna viennin kasvua.

– Talouskasvun jatkuessa työllisyystilanne paranee ja työttömyyden lasku vauhdittuu. Näiden myötä työttömyysaste laskisi ensi vuonna nykyisen 8,6 prosentin sijaan 8,0 prosenttiin, Hulkko sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE