Puolustusvaliokunnalla ja sen johtajuudella on nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja hallituskokoonpanossa iso rooli.

Kokoomuksella on ulkopoliittinen värisuora, eikä ollut iso yllätys, että uudeksi johtajaksi valittiin Kopran mukaan ”isosta kiinnostuneiden ja pätevien joukosta kokonaisharkinnan jälkeen” yksimielisesti puolueen puheenjohtajiston esityksestä Heikki Autto.

– Jukka Kopralta vapautuivat suuret saappaat, jotka pyrin parhaani mukaan täyttämään. Puolustusvaliokunnan työssä tärkeintä on nostaa suorituskykyä niin, että pystymme turvaamaan rajat, sekä tietenkin tukemaan Ukrainaa sen puolustustaistelussa Venäjän oikeudetonta hyökkäystä vastaan, Autto sanoi medialle eduskunnassa.

Autto (s. 1984) on reservin kapteeni, joka on omien sanojensa mukaan ollut myös harrastuksena paljon tekemisissä maanpuolustusasioiden kanssa. Kolmannen kauden kansanedustaja Lapin vaalipiiristä pidetään rauhallisena ja asiakeskeisenä toimijana, jopa tiettyyn tosikkouteen asti.

Hän on vaalikauden alun toiminut suuren valiokunnan puheenjohtajana.

– Pyrin olemaan sovitteleva ja keskusteleva, mutta myös aikaansaava puheenjohtaja. Puolustusasioissa on tällaisena aikana erityisen tärkeää, että saadaan yli vaalikausien ja hallitus-oppositiorajojen menevä yhteisymmärrys asioista. Se ei silti tarkoita, etteikö parlamentaarisissa rajoissa saisi olla eri mieltä, Autto kommentoi Demokraatille.

ENNAKKOARVELUISSA tehtävään olivat Auton ohella esillä ainakin Jarno Limnell, Jarno Lindberg ja Sinuhe Wallinheimo.

Limnell ja Lindberg olisivat puhtaasti puolustusvoimaosaamista katsottaessa olleet kärkinimiä, mutta valinnassa painoivat muutkin seikat – muun muassa yhteistyö- ja viestintäkyvyt sekä se, mitä muita velvoitteita ja tehtäviä edustajalla mahdollisesti olisi.

Lindbergin valintaa pidettiin epätodennäköisenä jo siksi, että asevoimien ex-komentajan nimittäminen valiokunnan johtoon olisi jossain määrin kiusallista kaikille osapuolille.

SDP:N Mika Karilla on lähes 15 vuoden puolustusvaliokunnan jäsenyydestä. Hän vahvistaa, että mahdollisimman hyvä yhteishenki ja yhteisen näkemyksen löytäminen vaikeissa asioissa yli puolue- ja vaalikausirajojen on nyt erityisen tärkeää.

Puolustusvoimain edustajilla ja alan asiantuntijoilla on oma tapansa kommunikoida, ja valiokunnassa käsitellään myös paljon salaisiksi julistettuja tietoja.

Kari korostaa luottavansa virkamieskuntaan ja siihen, että eduskunta saa kaikki ne tarvittavat tiedot, joita voidaan antaa.

– Puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla on tärkeä rooli ilmapiirin ylläpitäjänä ja asioista viestimisessä, etenkin median suuntaan. Valiokunnan pitää hengittää ulospäin, vaikka kaikkea siellä käsiteltyä ei voi kertoa. Yhteys kansalaisiin, reservi- ja muihin järjestöihin sekä kansainväliseen tasoon kulkee pitkälti hänen kauttaan.

Karin mukaan PuV:ssa vallitsee ”hyvä korsuhenki, jota tulee vaalia”. Miten siihen mahtuvat erilaiset näkemykset ja siviilipuolen, esimerkiksi harvemmin asevelvollisuutta suorittaneiden ja puolustusvoimissa palvelevien naisten näkemykset?

– Kyllä ne mahtuvat, demariryhmässäkin sukupuolien edustus on tasan. Henki ei tarkoita ulossulkemista tai yksimielisyyden vaadetta, mutta tiettyä yhteisymmärrystä siitä, että tässä asiassa ollaan kaikki yhdessä. Näkisin, että se on perintöä menneiltä vuosikymmeniltä ja niiltä ajoilta, jolloin korsuissa piti todella olla, Kari vastaa.

OMA lukunsa on valiokunnan ja toimialasta vastaavan ministerin Antti Häkkäsen (kok.) yhteistyö. Eduskunnassa kuulee, miten Häkkäsen sooloiluksikin katsotut toimintatavat ja puuttellinen tiedonkulku ovat välillä ärsyttäneet ”omiakin”.

Mika Kari ei kommentoi Häkkäsen toimintaa, mutta muistuttaa, että PuV:ssa äänestetään hallituskokoonpanosta ja vastaavan ministerin taustasta riippumatta harvoin.

– Tässäkin valiokunnan puheenjohtajalla on iso ja tärkeä rooli, jotta tieto kulkee ja parlamentaarisesti ollaan mahdollisimman hyvin kartalla kaikesta siitä, mistä voidaan kertoa.