Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Politiikka

Heinäluoma huolissaan energian hinnannoususta, penää EU:lta realismia: ”Voi olla, että tästä siirtymävaiheen hallinnasta tulee lähes mahdoton”

Euroopan parlamentin lokakuun ensimmäisessä täysistunto on koolla 4.–7.10. Aiheita istunnossa ja sen vierestä käsiteltiin tänään suomalaismeppien etäyhteyksin järjestetyssä lehdistötapaamisessa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Erityisen vilkas keskustelu heräsi median kysymyksestä, tuoko energian hinnan nousu parempia taloudellisia mahdollisuuksia biokaasulaitosten rakentamiseen esimerkiksi maatilojen yhteyteen.

Suomessa hallitus on eri keinoin pyrkinyt saamaan biokaasun tuotantoa kasvuun.

Vihreiden meppi Heidi Hautala näkee biokaasun merkittävänä siirtymävaiheen energiaratkaisuna esimerkiksi laivaliikenteessä ja ylipäänsä raskaassa liikenteessä mutta myös henkilöautoliikenteessä.

– Kysymys on kuitenkin siitä, että esimerkiksi EU-tasolla säätely on aika julmaa, hän kuitenkin lisäsi.

Ajatus polttomoottoriautojen totaalisesta valmistuskiellosta vuoden 2035 jälkeen merkitsee Hautalan mukaan käytännössä liki sitä, että ainoa tapa käyttää biokaasua henkilöautoliikenteessä on muuntaa polttomoottoriautoja biokaasulla toimiviksi.

Vuoteen 2035 on vielä kuitenkin aikaa.

– En minäkään ole epäillyt hankkia jo toista biokaasuautoa, Hautala kertoi.

Hautala totesi, että Ruotsissa ja Suomessa biokaasua tehdään kestävällä tavalla maatalouden jätteistä, Ruotsissa myös erittäin paljon yhdyskuntajätteistä.

– Meidän pitäisi pystyä EU-tasolla kertomaan se, että Suomessa ei tehdä biokaasua kasvattamalla pellolla jotakin kasvia ja sitten mädättämällä se biokaasuksi, vaan tämä on se yleisen tapa Keski-Euroopassa.

Hautala tuskaili, että esimerkiksi EU:ssa vihreiden ryhmässä on mahdotonta puhua biokaasun puolesta, koska meppien mielessä on automaattisesti keskieurooppalainen tuotantotapa. Hautala kaipaileekin kestäviä biokaasutuotannon kriteereitä.

Hautalan mukaan biokaasua pitää tukea myös maataloustukia siihen suuntaamalla.

Pressitapaamiseen osallistuvat suomalaisista parlamentin jäsenistä Hautalan (Greens/EFA, vihr.) ohella Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.), Eero Heinäluoma (S&D, sd.), Nils Torvalds (Renew, r.), ja Silvia Modig (The Left, vas.).

”Askel realismia tähän keskusteluun olisi paikallaan kaikkialla.”

Eero Heinäluoma kertoi pitävänsä selvänä, että energian hinnannousu merkitsee sitä, että esimerkiksi Suomessa käynnissä olevien biokaasuhankkeiden kannattavuus paranee.

– Kuinka pitkäaikainen ratkaisu tämä on, sitä emme tiedä.

– Lyhyellä aikavälillä tämä ilman muuta vaikuttaa niin, että tässä tulee vaikkapa maatiloille uusia elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia.

Heinäluoma laajensi keskustelua vakavana ongelmana pitämäänsä energianhinnan nousuun. Aihe puhuttaa tällä hetkellä ympäri Eurooppaa.

Heinäluoma kuvasi, miten uusiutuviin energiamuotoihin siirryttäessä ja päästöoikeuksien hinnan samalla noustessa, väistämättä tapahtuva energianhinnannousu tarkoittaa sitä, että lasku lankeaa jonkun maksettavaksi.

– Ei ole mitään ikiliikkujaa, että voitaisiin ajatella, että tästä ei tule kustannuksia. Tästä maksupuolesta tulee erittäin kova, hän kantoi huolta.

Heinäluoma lisäsi, että nyt energian hinnannousun ensimmäisen aallon takana on muitakin tekijöitä kuin päästökauppa ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Heinäluoman mielestä olisi hyväksyttävä ajatus, jonka mukaan ei ole kerralla hypättävissä uusiutuviin vaan tulee pitkä siirtymävaihe. Hän penäsi ”järkevää ohjelmaa” siirtymävaiheen hoitamiseksi.

– Nyt tämä siirtymävaiheen ajattelu varsinkin EU-parlamentissa on kyllä pahasti pysähdyksissä ja epärealistinen. Kun me yhtäältä haluamme, että ei investoida maakaasuun, joka on tietysti vähemmän saastuttava kuin öljy tai kivihiili ja kun iso osa ei myöskään hyväksy ydinvoiman käyttöä, niin voi olla, että tästä siirtymävaiheen hallinnasta tulee lähes mahdoton, Heinäluoma varoitti.

– Nythän tulee se keskusteluvaihe, että halutaan että vaikkapa Venäjän pitäisi toimittaa enemmän kaasua Eurooppaan mutta samaan aikaan me tehdään ratkaisuja, joissa investoinnit näihin kaasuhankkeisiin tehdään vaikeammiksi tai lähes mahdottomiksi. Sen tuloksena tulee olemaan vaikeaa löytää yksityistä rahoitusta tekemään vaikkapa maakaasuun liittyviä investointihankkeita. Kun sanotaan, että ei saa investoida näihin vanhoihin, täytyy sitten hyväksyä se, että jos niihin ei investoida, niitä raaka-ainelähteitä ei ole käytettävissä. Tällöin energian hinnannousu on vielä kovempi kuin mitä olemme nyt tähän mennessä nähneet. Askel realismia tähän keskusteluun olisi paikallaan kaikkialla ja ihan erityisesti EU-päätöksenteossa, Heinäluoma sanoi.

”Meidän pitäisi estää isot itäiset ystävämme ja saksalaiset myöskin tekemästä tätä massiivista virhettä.”

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen nosti biokaasun osalta isoksi eurooppalaiseksi ongelmaksi verifiointijärjestelmän eli sen, miten osoitetaan käytännössä, että tankkiin on tankattu nimenomaan biokaasua eikä esimerkiksi maakaasua.

– Maakaasua emme halua tässä suhteessa suosia.

Pietikäinen vaikutti uskovan, että tämä ongelma on kuitenkin ratkaistavissa.

Hän näkee, että biokaasulla on iso merkitys vanhassa autokannassa eli vanhoja autoja voidaan muuntaa biokaasua käyttövoimanaan hyödyntäviksi. Tällöin myös kaupunkien päästöjä ja siitä johtuvia ihmisten ennenaikaisia kuolemia saadaan vähennettyä.

Siihen Pietikäinen ei kuitenkaan usko, että uusia kaasuautoja kannattaisi tuottaa laajamittaisesti.

– Sähkön ja vedyn markkina tämä näyttäisi enemmän olevan.

Hän kuitenkin muistutti, että vanhaa autokantaa on teillä vielä 2050:kin, joten biokaasun osalta puhutaan autojen konvertoinnissa eli muuntamisessa biokaasulla toimiviksi merkittävästä potista joka tapauksessa.

– Sitä ei kannata alimitoittaa arvioissa. Kyllä koko Euroopan biokaasutuotannon kapasiteetti menee, jos me siihen siirrettäisiin– transformoitaisiin kalusto plus sitten maa- ja metsätalouden työkoneet, jotka myös voitaisiin kääntää biokaasulle.

Maakaasua Pietikäinen pitää ”ilmastopolitiikan sivuraiteena”. Hänen mukaansa se kuitenkin toimii esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian lisäenergiana.

– Mutta kun sinne ajetaan ihan hulluna Itä-Euroopasta ja saksalaisetkin sitä, että kaasuputken pitäisi olla vihreä investointi ja esimerkiksi Puola ja monet muut maat siirtyisivät laajamittaisesti kaupunki-infranssa ja lämmityksessä kivihiilestä kaasuun, niin me olemme seuraavat 50 vuotta siihen sidottu. Se on se sivuraide, jossa ei ole mitään järkeä eikä siihen pidä kannustaa. Kyllä maakaasun tarina on loppujen lopuksi aika pieni ja rajallinen. Meidän pitäisi estää isot itäiset ystävämme ja saksalaiset myöskin tekemästä tätä massiivista virhettä. Se ei todellakaan auta pitämään fossiilisista eroon vaan sitoo entistä enemmän, Pietikäinen sanoi.

– Jos sen putken päässä on sininen vety eli vety jota tehdään maakaasusta niin fossiilipohjaista sekin on. Ei sekään auta yhtään meitä tässä transitiossa. Vedyn, jota käytetään pitää perustua uusiutuviin.

Meppien lehdistötilaisuuden järjesti Euroopan parlamentin Suomen-toimisto.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
36€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE