– Hänen oli kuitenkin mahdoton ymmärtää, miksi pääministeriä ja hallitusta juuri Suomessa arvostellaan, kun maa on pärjännyt lähes koko koronakriisin ajan EU-maista parhaiten ja maailman mitassakin aivan eturivissä, Heinäluoma kirjoittaa.

– Varovasti myönsin kollegalle, että onhan Suomessa jossain myös onnistuttu. Rajoituksia on kiristetty kohtuullisen oikea-aikaisesti, kun tilannetta vertaa moneen muuhun EU-maahan. Sairaalat eivät ole kertaakaan täyttyneet äärirajoilleen, kuten vaikkapa Belgiassa, Italiassa, Espanjassa, Tšekissä tai Virossa on käynyt.

Heinäluoman mukaan kollegan aito hämmästyksen aihe oli, miten Suomi on onnistunut yhtä aikaa pitämään rajoituksilla taudin leviämisen kohtuullisesti kurissa, välttämään kuolemia ja terveydenhuollon lamaantumista, ja pitämään vielä talouden pyörät pyörimässä.

Päättäjät ovat Heinäluoman mukaan  nyt uuden testin edessä: Miten luopua rajoituksista asteittain ja niin, että emme kohtaa uutta tautiryvästä, kuten monessa muussa maassa viime syksynä ja vuodenvaihteessa tapahtui.

Meppi näkee, että EU-maiden yhteinen koronatodistus voi olla rajoitusten purkamisessa suureksi avuksi.

– Minun oli lopulta pakko myöntää meppiystävälleni, että me suomalaiset emme ole erityisen innokkaita antamaan tunnustusta sen paremmin itsellemme kuin johtajillemmekaan. Suomalainen motivaatio tuntuu edelleenkin syntyvän enemmän itseruoskinnan ja negaation kuin kehun ja valon kautta.

– Mielenkiintoinen on tämä suomalainen malli ollut myös lainsäädäntötyömme kiemuroiden seuraajalle. Liikkumisrajoituksista tehty lakiesitys kaatui rytisten perustuslakivaliokunnassa. Syyllisiä on haettu pääministeristä hallitukseen ja oikeusoppineisiin.

– Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että suomalaiset ryhtyivät käytännössä vapaaehtoisesti vähentämään kontaktejaan. Lakiesityksen päämäärät näyttävät toteutuvan, vaikkei uutta lainsäädäntöä tullutkaan ja vaikkei poliisi monen muun maan tavoin ilmaantunutkaan kysymään ulkona liikkumisen tarkoitusta.

Heinäluoma kirjoittaakin, että ehkä hallituskin siis voisi antaa tunnustuksen tunnollisille suomalaisille, joiden suuri enemmistö toimii vastuullisesti ja kärsivällisesti ohjeiden mukaan.

– Ja voihan olla, että kansalaistenkin kannattaisi antaa tunnustus päättäjilleen, jotka ovat onnistuneet vaikean koronakriisin hallinnassa kansainvälisessä vertailussa sittenkin esimerkillisesti.