Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Heinäluoma Paasikivi-Seurassa: “Venäjä tulee saman tilanteen eteen kuin Saksa toisen maailmansodan jälkeen”

Euroopan parlamentti
SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.

“Nato-jäsenyyden toteutuessa Suomen länsi-integraatiossa on kaikki ovet koputeltu ja kaikki ovet avattu. Olemme mukana kaikissa läntisen integraation työmuodoissa”, Paasikivi-Seuran kokouksessa keskiviikkoiltana luennoinut SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma tiivisti turvallisuuspolitiikan muutoksia.

Demokraatti

Demokraatti

Nato-jäsenyyden käsittely Suomessa oli Heinäluoman mukaan hämmästyttävän yksituumainen prosessi.

“Valtiojohto ansaitsee siitä aidon ja suuren tunnustuksen. Kansalaisille ja päättäjille kokonaisuudessaan annettiin mahdollisuus omaan ajatteluun. Johtopäätökset kypsyivät yhteisesti, ilman ylimääräistä komentelua.”

Heinäluoma itse on jo aiemmin kuvannut 24.2. olleen hänelle päivämäärä, jossa hän kääntyi Naton kannalle. Tuolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Heinäluoman mielestä juuri nyt Venäjän hyökkäyssodan välittömien seurausten ennustaminen on vaikeampaa kuin pitkän ajan kehityskulkujen ennustaminen.

“Venäjän hyökkäys on kaiken kansainvälisen oikeiden vastainen. Venäjän sodankäynti on julmaa ja barbaarista. Jo tähän mennessä paljastuneen pohjalta Venäjä ja sen sotilaat syyllistyvät kiistatta sotarikoksiin, jotka eivät voi jäädä selvittämättä.”

HEINÄLUOMA POHTI puheessaan myös Suomen ja Venäjän kahdenvälisiä suhteita. Heti ensin hän sanoi, etteivät ne koskaan palaa ennalleen. Jotta suhteet ylipäänsä voisivat palautua, Venäjällä täytyisi tapahtua perusteellinen muutos niin ajattelussa kuin hallintojärjestelmässä.

“Venäjä ei koskaan tehnyt tilintekoa Stalinin ja Neuvostoliiton aikoinaan. Tuo kieltäytyminen antoi mahdollisuuden korruption, vallan väärinkäytön ja kansalaisvapauksien sorron jatkumiseen. Tätä hintaa Venäjä maksaa nyt.”

Heinäluoma totesi, että imperiumiin purkaminen on tunnetusti vaikeampaa kuin sen rakentaminen.

“Venäjän johto ei tähän päivään mennessä ole hyväksynyt muutoksia maailman valtasuhteissa eikä taloudessa eikä sisäistänyt itse allekirjoittamiensa kansainvälisten sopimusten merkitystä.”

Heinäluoma katsoo, että Ukrainassa Venäjän johto törmää seinään, joka pakottaa muutoksiin.

“Venäjä tulee saman tilanteen eteen kuin Saksa toisen maailmansodan jälkeen. Jotta voisi palata normaaliin kansainväliseen kanssakäymiseen, on katsottava totuutta ja historian totuutta silmiin. On tehtävä pesäero Stalinin ajan hirveyksiin ja kommunistisen valtajärjestelmän julmuuksiin. Pesäero on tehtävä myös Putinin ajan politiikkaan niin naapuruussuhteissa kuin sisäisesti. Hallintajärjestelmä on perusteellisesti uusittava ja annettava Venäjän kansalle ne vapaudet ja oikeudet, jotka se muiden kansakuntien lailla ansaitsee.”

Heinäluoman mielestä vasta tällaisen tilinteon jälkeen – ja sen jälkeen kun muutos on osoittautunut todelliseksi ja uskottavaksi – voi syntyä mahdollisuudet normaaliin kansainväliseen kanssakäymiseen.

“Kauanko tällaiseen muutokseen menee, kuinka vaikea se on ja kauanko se kestää? Emme tiedä, mutta sen tiedämme, että tuo muutos on välttämätön ja se tulee tapahtumaan”, Heinäluoma sanoi.

HEINÄLUOMA JATKOI, että Venäjän johdossa ajatellaan, että kaasuaseen käyttö nostaa energian hinnat pilviin ja kylmän talven oloissa EU-maissa syntyvät poliittiset vaikeudet johtavat Ukrainaan kohdistuvan solidaarisuuden hiipumiseen.

“En usko, että näin tapahtuu. Varmasti tulemme näkemään vielä monia kiemuroita ja vaikeuksia, kun EU:n yhteistä pakotepolitiikkaa tehdään, mutta sitä ei tulla näkemään, että unioni nostaisi kädet pystyyn.”

Yhdysvaltain sotilasapu Ukrainalle on ratkaisevassa asemassa Ukrainan armeijan menestymisessä. Heinäluoman mukaan Eurooppa jääkin pitkäaikaisesti kiitollisuudenvelkaan Yhdysvalloille tapahtuneen johdosta.

“EU:lle Venäjän hyökkäys on jälleen yksi herätyskello. Unionimaiden pitää radikaalisti lisätä puolustusmenojaan. EU tarvitsee omaa suorituskykyä ja toimintakykyä. Voi vaan kysyä, mitä EU olisi yksin pystynyt tekemään, jos Donald Trump olisi valittu toiselle kaudelle ja hän olisi valinnut Ukrainan tukemisessa pidättyvämmän linjan.”

Heinäluoma painotti, että Suomelle jäsenyys EU:ssa on jo tähän mennessä osoittautunut turvallisuustekijäksi. Sama koskee koko Eurooppaa.

“Mikä olisi EU-maiden asema suhteessa Venäjän voimankäyttöön, jos meillä olisi vain omaa lyhyen tähtäimen etuaan päivystäviä kansallisvaltioita. Olisi toivottavaa, että kaikki keskeiset puolueet Suomessakin tunnustaisivat EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittisen merkityksen ja toimisivat sen mukaan.”

HEINÄLUOMAN LUENNON jälkeen yleisökysymyksissä nousi esiin muun muassa Turkin suhtautuminen Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyteen ja se, pitäisikö Suomen mennä Natoon ennen Ruotsia, jos se olisi mahdollista. Turkki on esittänyt enemmän kritiikkiä Ruotsia kohtaan.

Vastauksessaan Heinäluoma kehotti miettimään asiaa myös niin, että Suomi olisikin enemmän Turkin hampaissa.

“Jos ajatellaan, että Turkki sanoisi, että Suomi on se ongelmatapaus ja varsinainen hankala maa, mutta kyllä Ruotsi on suhtkoht järkevä. Sitten Ruotsista sanottaisiin, että ehkä me kuitenkin menemme jäseneksi, että kyllä tuo Suomi ehtii tulla vähän myöhemmin. Miten me sen kokisimme? Me kokisimme sen aika lailla, että ruotsalaiset pettivät jälleen kerran. Sen takia sillä on merkitystä, mitä me sanomme tästä”, Heinäluoma sanoi.

“Minä en tästä ottaisi meidän (Suomen ja Ruotsin) keskinäissuhteeseemme mitään ylimääräistä taakkaa, varsinkin, kun on tapahtunut semmoinen ihan käsittämätön käänne, että Suomen ja Ruotsin keskinäissuhteessa ollaan aidosti hyvin tasavertaisia ja ruotsalaiset todellakin ovat kuunnelleet, mitä suomalaiset sanovat ja haluavat ottaa sen aika pitkälle huomioon. Toimisin tässä korostetun diplomaattisesti ja olen tavallaan hyvin iloinen siitä, miten presidentti Niinistö on asiaa käsitellyt.”

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden toteutumisessa Heinäluoma luottaa vahvasti Yhdysvaltoihin.

“Kun Yhdysvallat on kantansa ratkaissut ja aktiivisesti edistänyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, pidän selvänä, että he ovat koko voimallaan sitoutuneet siihen, että se viedään lävitse. Jos jokin Nato-jäsenmaa tässä asettuu poikkiteloin, sitten se asettuu poikkiteloin Yhdysvaltain kanssa ja sillä on sitten omia seuraamuksia. Luulen myös niin, että (Turkin presidentti) Erdoganin päämaali tässä on kuitenkin ei Ruotsi, vaan Yhdysvallat…Jossain vaiheessa tämä Suomi ja Ruotsi -keskustelu on riittävällä kohdalla ja sitten alkaa keskustelu Turkin ja Yhdysvaltain välillä.”

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE