“Valtiovarainministerin paikalta talouspoliittinen keskustelu on uskottavampaa kuin kulttuuriministerin tuolilta käytynä.” Heinäluoma kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Heinäluoman mukaan puheenjohtajan paluu valtiovarainministeriön johtoon voi olla se iso rytminmuutos, jota keskusta itsekin näyttää kaipaavan.

“Ehtona kuitenkin on, että puheenjohtajan takana seisoo kohtuullisen yhtenäinen puolue, joka haluaa vaikuttaa maan asioiden hoitoon – hallituksesta käsin.”

“Hallituksen pääpuolueiden välejä yhdeksänpäiväiseksi venynyt loppuvaalikauden budjettiraamien sopiminen koetteli pahasti. Hallitusyhteistyössä aiemmin ollut keskustan ja vihreiden jännite siirtyi nyt ensi kertaa hallituksen pääakselille.”

Keskusta pärjäsi Heinäluoman mukaan parin vuoden takaisissa hallitusneuvotteluissa poikkeuksellisen hyvin. Kaikki kymmenkunta neuvottelutavoitetta toteutuivat.

“Maatalouspolitiikan rahoitus, veroratkaisut, sote-uudistuksen maakunnat, kotihoidontuen leikkaamattomuus ja monet muut asiat menivät juuri niin kuin keskusta halusi.”

“Tästä huolimatta keskusta ei ole kokenut oloaan Rinteen tai Marinin hallituksen riveissä kotoisaksi. Tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen keskusta hakee edelleen omaa suuntaansa. Etsiskely tuottaa monenlaista kärhämää, jota hallituskumppaneiden monet ulostulot ovat onnistuneet lähinnä vain lisäämään.” Heinäluoma kirjoittaa.

Hallituksen kahden suurimman puolueen kyky luottamukselliseen yhteistyöhön ei Heinäluoman mukaan ole kadottanut merkitystään.

“Talouspolitiikan iso linja ei voi olla viiden puolueen neuvottelujen jatkuvaa kompromissin tekoa.”

“Talouspolitiikassa linjan pitää perustua kestävään ajatteluun, jota pääministeri ja valtiovarainministeri vievät yhteistyössä eteenpäin ja uskaltavat yhdessä myös puolustaa.”