– Kokonaiset kansantaloudet ovat jokseenkin pysähtyneet. Hyvinvointia ylläpidetään maailmanhistorian suurimmalla velkaantumisella, joka kannattelee kehittyneitäkin yhteiskuntia pahimman ylitse, hän jatkaa.

Tavaratuotanto on hakeutunut sinne, missä tuotantokustannukset ovat alhaisimmillaan ja pääomatkin ovat päässeet vapaasti liikkumaan.

Heinäluoma painottaa, että globalisaation hyödyt ovat kiistattomia. Sadat miljoonat ovat nousseet köyhyydestä ja saaneet itselleen ja lähiyhteisölleen kokonaan uudenlaisen elämisen mahdollisuuden. Länsimaissa kauppojen hyllyt ovat täyttyneet halvoista kulutustavaroista säästäen rahaa monenlaisten palveluiden ostamiseen. Matkustaminen on tullut mahdolliseksi tavalliselle keskiluokalle.

Heinäluoma summaa jo finanssikriisin osoittaneen, että globalisaation mahtitekijää eli finanssimarkkinoita on sittenkin säädeltävä, ettei niiden hallitsemattomuus aja kehittyneitä talousjärjestelmiä todellisen sekasorron partaalle.

– Täysin vapaan kapitalismin autuutta julistaneet hiljenivät hetkeksi.

Julkiset taloudet ottavat nyt kantaakseen uuden taakan, jotta talousjärjestelmämme eivät sortuisi kaaokseen.

– Tarvitsemme jatkossakin vahvoja valtioita ja niiden kykyä suojella kansalaisiaan ja talouttaan. Keskinäinen luottamus mahdollistaa nopean päätöksenteon ja ihmiselämän suojeluun liittyvien rajoitteiden hyväksymisen. Henkinen yhteenkuuluvuus ja yhteisten päätösten laaja hyväksyminen ovat kriisien kestokyvyn välttämättömiä perustekijöitä.

Heinäluoma toteaa, että muutamassa viikossa tapahtunut rajojen sulkeutuminen ja kriittisten tarvikkeiden kauppaan ilmaantuneet häiriöt osoittavat, kuinka välttämätöntä on huolehtia myös perusomavaraisuudesta.

– Tänään pitäisi olla selvää, ettemme voi luottaa elintarvikkeiden häiriöttömään saatavuuteen maailmankaupan kautta. Huoltovarmuus liittyy ruuan ja terveyden lisäksi myös energian varmuusvarastoihin sekä Suomen lipun alla olevista ja tavarareitit varmistavista laivoista huolehtimiseen. Ehkäpä nyt ymmärretään paremmin myös kansallisen lentoyhtiön merkitys.

– Johtopäätöksiin kuuluu myös vahvan valtiontalouden ymmärtäminen. Kriisissä velkaantua voivat paremmin ne maat, joilla velkaa oli maltillisesti ennen kriisiä. Euroopan elvytysmahdollisuudet nojaavat nyt niihin valtioihin, jotka ovat pitäneet velkamääränsä kohtuullisena. Parasta yhteisvastuuta on se, että hoitaa hyvänä aikana omat asiansa vastuullisesti, Heinäluoma päättää.