– Itseni yllätti se, että siellä oli kovaan ääneen vaadittu kovia leikkauksia ja oltiin päädytty johonkin summaan, mutta ei ollut esittää niitä kohteita, Eveliina Heinäluoma sanoo.

Eero Heinäluoma kertoo kysyneensä keskustalaisilta ystäviltään mistä riihen vaikeuksissa oli kyse.

– Loppujen lopuksi vastaus, joka tuli useammalta kuin yhdeltä oli se, että heillä on paha olla, Eero Heinäluoma kiteyttää.

– Se näytti ulospäin siltä, että keskusta kokosi kehysriiheen kaikki vaatimukset mitä piirongin päältä ja keittiön pöydältä löytyi.

– Tämä on aina sama. Säästöjä tarvitaan. Sitten, kun niitä ryhdytään tekemään, niin sanotaan, että ei hitto soikoon meiltä saa ottaa, Eero Heinäluoma kuvaa.

Hän on tyytymätön opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla tehtävistä leikkauksista tieteen rahoitukseen. Vaikka 35 miljoonan euron leikkaus on suhteellisen pieni, se on käänne juuri toiseen suuntaan mitä Heinäluoman mukaan pitäisi tehdä tulevaisuuden rakentamisessa.

– Ja sitten tämä selitys, että oikeastaan ei määrärahat vähene, koska tulee EU-tukea elvytyspaketin kautta. Se on juuri sitä mitä on sanottu, että ei pitäisi valtioiden tehdä. Niiden ei pitäisi tehdä niin, että ottavat EU-rahan ja sitten leikkaavat oman rahoituksen pois. Toimimme ikävä kyllä juuri tasan toisin päin mitä olemme vaatineet.

Eveliina Heinäluoma korostaa, että hallitus vältti riihessä leikkaukset koulutukseen ja opintososiaalisiin etuuksiin.

–  Ja se on mielestäni tärkeä arvovalinta sen lisäksi, että nämä tärkeät sote-palvelut ja niiden resurssointi säilytetään, koska olemme vielä koronan keskellä. On aivan selvää, että hoitovelkaa on kertynyt vuoden ajalta merkittävästi, joten kyllä sote-palveluista täytyy pitää huolta. Siinä mielestäni hallitus teki oikean arvovalinnan, Eveliina Heinäluoma sanoo.

Eero Heinäluoma pitää kehysriihtä pienoisesimerkkinä leikkauksiin liittyvistä vaikeista arvovalinnoista.

– Kun leikkauksiin mennään niin sieltä tulee vaikeita asioita vastaan. Ne ovat vastaan sitä mitä olemme  halunneet tehdä. Koulutukseen panostaminen, kaikkien ihmisten terveydenhuolto, sosiaaliturvasta huolehtiminen, että niillä jotka ovat työttöminä tai sairaina olisi kuitenkin toimeentulo silloin kuin se ei aiheudu mitenkään heistä itsestään. Ne ovat tärkeitä arvojuttuja, mutta sitten ollaankin tilanteessa, että mistäs ne leikkaukset tehdään.

Eero Heinäluoman mukaan elinkeinotuet ovat olleet suosittu leikkauskohde 1990-luvulta alkaen.

– No nyt tehtiin niin, että elinkeinotukia laitettiin lisää tämän turpeesta luopumisen siirtymäajan pehmentämiseksi.

– Kaikki ne jotka huutavat säästöjä, niin sitten kun mennään konkretiaan, tulee kyllä kurttuja otsaan. Talouden tasapainotustalkoot eivät sitten kuitenkaan hoidu vain harmaata taloutta vähentämällä, Eero Heinäluoma sanoo.