Helsingin kaupunginmuseoon tulvi tänä vuonna ennätysmäärä yleisöä – vuoden kävijätavoitekin saavutettiin jo neljässä kuukaudessa

Kuva: Maija Astikainen
Heti toukokuussa esille tullut Museum of Broken Relationships -näyttely oli yksi kaupunginmuseon yleisömagneeteista.
Tämän vuoden toukokuussa Senaatintorin kulmalla ovensa avanneessa uudessa Helsingin kaupunginmuseossa on vieraillut jo 300 000 kävijää. Ennätyksellinen yleisömäärä saavutettiin siis  vain seitsemässä kuukaudessa. Tästä ajastakin museo joutui vielä pitämään kesäkuun rankkasateista aiheutuneen vesivahingon takia ovensa toista viikkoa suljettuna.

Uuden kaupunginmuseon tavoitteena oli saavuttaa ensimmäisenä kokonaisena aukiolovuotenaan 200 000 kävijää. Tuo määrä  saavutettiin neljässä kuukaudessa. Kokonaiskävijämäärä 300 000 on Suomen museoiden kärkeä. Esimerkiksi Suomen vilkkaimpiin museoihin kuuluvassa Ateneumissa on käynyt koko vuoden 2016 aikana 350 000 ja Kiasmassa 300 000 museovierasta.

Helsingin kaupunginmuseo muodostuu viidestä vanhasta rakennuksesta, modernista uudisosasta ja kolmesta viehättävästä sisäpihasta. Tällä hetkellä museossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa, Haju-aistikokemuksessa ja virtuaalielämys Aikakoneessa. Sisäpihoilla on esillä Alexander Reichsteinin ”He olivat täällä” -valoteos 31.12.2016 asti.

– Museota suunniteltiin ja rakennettiin alusta asti yhdessä kaupunkilaisten kanssa, ja uskon, että se näkyy nyt. Kävijämäärän taustalla ovat onnistuneet näyttelyt, kuten kesän jymymenestys Museum of Broken Relationships, mutta myös uusi museo kokonaiselämyksenä. On ollut ilo nähdä kuinka meille on löytänyt tiensä monenlaisia uusia käyttäjiä: piipahtajia, rauhallista työskentelypaikkaa kaipaavia ja uudenlaisten elämysten etsijöitä. Vapaan pääsyn museoon on helppo tulla, iloitsee museonjohtaja Tiina Merisalo.

Uusi museo on myös saanut myös virallista tunnustusta. Lasten kaupunki palkittiin Helsingin lapsiystävällisimpänä paikkana ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisestä saatiin tunnustus Helsingin vammaisneuvostolta. Lisäksi museo oli syksyllä ehdolla vuoden uudeksi museoksi kansainvälisen Leading Cultural Destinations Awards -kilpailun eurooppalaisten museoiden sarjassa, Tate Modern Switch Housen ja Museum Voorlindenin rinnalla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Masi-sarjakuvan luoja Mort Walker kuollut – pannatuomiot sinetöivät suosion

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä Mort Walker on kuollut, uutisoi muun muassa Washington Post. Asian on vahvistanut Yhdysvaltain sarjakuva- ja pilapiirtäjien seuran puheenjohtaja.

Masi-sarjakuvastaan tunnettu Walker kuoli lauantaina 94-vuotiaana kotonaan Stamfordissa Connecticutin osavaltiossa. Hän kuoli keuhkokuumeeseen.

Ensimmäinen Masi-sarjakuva julkaistiin vuonna 1950. Sittemmin Masia on julkaistu yli 50 maassa yhteensä noin 1 800 lehdessä.

Washington Postin mukaan Walker piirsi itse päivittäisen sarjakuvan 68 vuoden ajan.

Masi seikkaili ensin opiskelijaelämässä, mutta Korean sodan myötä Walker siirsi laiskurihahmon armeijan harmaisiin. Masi ja kumppanit eivät tarinassa kuitenkaan koskaan joutuneet rintamalle, he jumiutuivat ikuisesti kasarmille.

Keski-ikäiset saattavat tuntea työyhteisössään vänrikki Nappulan tai kersantti Ärjylän.

Yhdysvaltain armeijan sanomalehti julisti Masi-sarjakuvan pannaan 1950-luvun puolivälissä muun muassa upseerien panettelusta. Kielto toi sarjalle läpimurron ja kestosuosion. Sama lehti Stars and Stripes julisti Masin uudelleen pannaan vuonna 1970, kun Walker toi varuskuntaansa mustan, afrotukkaisen luutnantin.

Jotkut Masi-sarjakuvan henkilöhahmojen nimien suomennoksista ovat muuttuneet Suomessa yleiskäsitteiksi. Keski-ikäiset saattavat tuntea esimerkiksi työyhteisössään vänrikki Nappulan tai kersantti Ärjylän.

Masi-sarjakuvalla on ollut nimikkolehti Suomessa useaan otteeseen. Jermun edesottamukset ovat olleet hyvin suosittuja myös muun muassa Ruotsissa.

Mort Walker muistetaan myös siitä, että hän perusti ensimmäisen sarjakuvan historialle omistetun museon.

Suomessa Walker vieraili vuonna 2000.

Keskustelua aiheesta

Työväenmuseo Werstas tavoitti viime vuonna ennätysyleisön

Kuva: Työväenmuseo Werstas
Vuoden 1918 sisällissota on vaikuttavasti esillä Työväenmuseo Werstaan Vapauden museo -näyttelyssä.

Työväenmuseo Werstaalla rikottiin talon vanha kävijäennätys. Vuonna 2017 museossa vieraili 47 571 henkilöä ja kasvua edellisvuodesta oli nelisen tuhatta kävijää.

Tällä hetkellä Werstaan suosituin näyttely on marraskuussa avautunut Vapauden museo, johon on ehtinyt reilussa kuukaudessa tutustua jo yli 5000 ihmistä. Vuoden aikana hyvin yleisöä vetivät muun muassa lapsityön historiaa käsitellyt Amerikan lapset -valokuvanäyttely sekä monipuolinen tapahtumatarjonta.

Kulunut vuosi oli menestyksekäs myös Lenin-museolle, jossa vieraili vuoden 2017 aikana 14 223 museokävijää. Pääsylippuja meni enemmän kuin koskaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Kylmän sodan vuosina Lenin-museo oli tuhansien neuvostoturistien suosima matkakohde, jossa vierailu kuului usein ryhmämatkojen viralliseen ohjelmaan. Vaikka neuvostoajan kävijävirrat eivät palaa, ulkomaalaisten kävijöiden osuus on edelleen merkittävä. Vuonna 2016 uudistetun Lenin-museon ovat löytäneet erityisesti omatoimisesti matkustavat.

Museonjohtaja Kalle Kallio on hyvin ilahtunut uusista ennätysluvusta.

– Suomalaisista on tullut viime vuosina varsinaista museokansaa ja meiltä odotetaan puhuttelevia sisältöjä myös huomenna. Tänä vuonna Työväenmuseo Werstas viettää 25-vuotisjuhliaan ja sisällissodan muistovuosi näkyy museoissa. Vapauden museossa kerrotaan koskettavasti sadan vuoden takaisista tapahtumista ja uutta näyttelyä täydentää runsas oheisohjelma, kertoo Kallio.

Keskustelua aiheesta

Suomen vihatuimmaksikin mainittu museo on ehdolla huippupalkintoon: ”Olemme todella innoissamme”

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Museonohtaja Kalle Kallio ja projektitutkija Leena Ahonen.

Tampereella toimiva Lenin-museo on päässyt finaaliin Vuoden eurooppalainen museo -kilpailussa (European Museum of the Year Award 2018). Maanosan parhaat museot kilpailevat Vuoden museo -pääpalkinnon lisäksi myös useista temaattisista palkinnoista. Finaaliin on valittu 40 museota ja Suomesta mukana ovat myös Helsingin kaupunginmuseo ja Museokeskus Vapriikki.

Lenin-museo on kilpailijakaartin pienimpiä toimijoita. Kesällä 2016 täysin uudistunut Lenin-museo on ollut yleisö- ja arvostelumenestys. Pieni museo on rikkonut kävijäennätyksiä. Lenin-museo ja Työväenmuseo Werstas yhdistyivät vuoden 2014 alussa.

Lenin-museo painotti Vuoden eurooppalainen museo -hakemuksessaan rohkeita muutoksia. Vuonna 1946 perustettu museo keskittyi viime vuosiin saakka Leninin elämään ja henkilöön. Peruskorjauksen ja
näyttelyuudistuksen jälkeen se on käsitellyt tasapainoisesti Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa ja kertoo kaunistelemattomasti Neuvostoliiton noususta ja tuhosta. Museon tarina alkaa joulukuusta 1905, jolloin Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa Tampereen työväentalossa.

– Olemme todella innoissamme pääsystä Euroopan kovatasoisimpaan museokilpailuun. Lenin-museota on aikoinaan pidetty Suomen vihatuimpana museona, mutta nyt tulimme valituksi kansainväliseen museokilpailuun. Tämä on pienelle museolle kova saavutus, Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio sanoo.

European Museum of the Year Award 2018 -loppukilpailu järjestetään Varsovan juutalaismuseossa 9.–12. toukokuuta. Voittajat valitsee kansainvälinen arviointiraati, joka on seulonut ehdokkaat syksyn aikana
toteutettujen arviointikäyntien perusteella. Vuoden 2017 eurooppalaiseksi museoksi valittiin Geneven etnografinen museo.

Suomalainen museo ei ole koskaan voittanut kilpailun pääpalkintoa.

Keskustelua aiheesta

Tällä henkilöllä ei ole pikkurahasta puutetta: osti taiteilijan silmälasit 40 000 eurolla

Kuva: Lehtikuva

Ranskalaisen taidemaalari Claude Monet’n henkilökohtaisia tavaroita on myyty hongkongilaisessa huutokaupassa lähes 11 miljoonalla dollarilla eli yli 9 miljoonalla eurolla.

Mukana olivat muun muassa taiteilijan kullanväriset silmälasit, jotka menivät anonyymille aasialaisostajalle yli 50 000 dollarin eli yli 40 000 euron hintaan.

Kerällä nukkuvaa kissaa esittävä japanilainen veistos myytiin yli 67 000 dollarilla, eli 56 000 eurolla. Veistos on peräisin Japanin Edo- tai Meiji-kaudelta.

Huutokaupassa myynnissä oli myös Monet’n luonnoksia ja maalauksia.

– Tämä kokoelma tarjoaa intiimin katsauksen Monet’n elämään taiteilijana ja keräilijänä, sanoo Adrien Meyer, taidehuutokauppa Christie’sin impressionismin ja modernin taiteen osaston puheenjohtaja.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Onko vapautta voida ostaa viinipullo kaupasta? – Vapauden museo herättelee pohtimaan vapauden käsitettä

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Vapauden museossa on näytillä myös mielenosoituskuvia. Kalle Kallion ja Leena Ahosen mielestä vaatimus mielekkäästä työstä kaikille on yhä passeli.

Yleisölle ensi tiistaina Tampereen Työväenmuseo Werstaalla avautuva Vapauden museo katsoo satavuotiaan Suomen historiaa vapauden näkökulmasta ja tarkastelee työväenliikkeen roolia vapauden esteiden poistajana.

Vapauden museossa matkataan historian vaiheiden läpi, mutta mitään yhden merkkihenkilön esittelystä seuraavaan kulkevaa tarinaa ei kannata odottaa. Museonjohtaja Kalle Kallion mukaan historiaa ja vapauden teeman käsittelyä on haluttu lähestyä eri tavoin. Luvassa on tarinoita, joita juhlapuheissa harvemmin mainitaan.

– Ei siinä olisi mitään mieltä, että tekisimme tänne yläasteen oppikirjan uudestaan. Ajattelen niin, että koitamme saada ihmiset innostumaan, kiinnostumaan ja löytämään uusia asioita. Siksi emme kerro niitä ihan tavanomaisimpia ja tutuimpia tarinoita, vaan vähän toisenlaisia juttuja, Kallio kuvailee.

Ihminen esiin

Vapauden museossa historia aukeaa pääasiassa aivan tavallisten kansalaisten – ihan oikeiden ihmisten – kautta. Multimediaesityksistä ei kajahda näyteltyjä monologeja, vaan aitoja haastattelupätkiä, jotka on poimittu muun muassa Työväen arkiston muistitietoaineistosta. Monet näytillä olevat esineet on valittu siten, että niiden taustalla oleva yksittäisen ihmisen tarina tunnetaan.

Museon käsikirjoituksesta vastaava projektitutkija Leena Ahonen antaa esimerkiksi veren tahriman Punaisen ristin lipun ja sen taustalla olevan koskettavan kertomuksen. Vuonna 1918 käytiin taistelua itäisellä Suomenlahdella. Valkoiset hyökkäsivät jäätä pitkin punaisten saareen. Saaren valtaus ei onnistunut, ja moni hyökkääjä kuoli jäälle.

– Eräs punaisen puolen nainen tunnisti tuttavaperheen pojan ruumiin ja kävi kertomassa siitä pojan äidille. He kävivät yhdessä hakemassa ruumiin pois jäältä, ja tämä lippu oli ruumiin peittona, jotta heitä ei ammuttaisi. Myöhemmin kaatuneen pojan äiti otti tämän naisen pois vankileirille joutuvien jonosta sanoen, ettei häntä tarvitse tuomita, Ahonen kertoo.

Ahosen mukaan kaikkien esineiden taustalla olevia tarinoita ei avata yksityiskohtaisesti teksteinä, vaan niitä kerrotaan opastetuilla kierroksilla.

Kyse on siitä, mitä me katsomme vapaudeksi ja kenen vapaudesta puhutaan.

Näyttelyssä tarkastellaan, millaisia asioita vapaus on eri aikoina tarkoittanut arjen tasolla. Kahdeksan tunnin työpäivä lisäsi vapaa-aikaa, jolloin työväentaloilla päästiin muun muassa harjoittamaan vapautta sivistyä ja harrastaa. Vapaus on historian saatossa tarkoittanut vapautta nälästä, sananvapautta, vapautta järjestäytyä ja osallistua politiikkaan tai vaikkapa mahdollisuutta viedä lapsi päivähoitoon.

Museo herättelee pohtimaan vapauden käsitettä eri kanteilta. Kalle Kallio nostaa esimerkiksi kieltolain. Sen voi nähdä rajoittavana sääntelynä, mutta lakia ajanut työväenliike ei nähnyt sitä sellaisena. Kieltolailla haluttiin päästää kansa alkoholin kahleista.

– Kyse on siitä, mitä me katsomme vapaudeksi ja kenen vapaudesta puhutaan. Ajattelemmeko esimerkiksi alkoholistiperheiden lasten vapautta hyvään lapsuuteen vai ihmisen oikeutta humaltua, Kallio kuvailee.

– Samantyyppistä keskustelua käydään nyt, kun pohditaan, onko vapautta voida ostaa viinipullo ruokakaupasta. Kun yleinen kontrolli vähenee, ihmisen oma vastuu kasvaa. Osalle se on vaikeampaa kuin toisille, Ahonen jatkaa.

Vapaudesta ei seuraa yksioikoisesti vain hyvää tai vain huonoa. Kallio muistuttaa, että 1980-luvulla vapautta lisäsi, että pankeista alkoi saada lainaa. Tavallinen työntekijäkin saattoi ostaa asunnon lainarahalla, joten rahamarkkinoiden vapautuminen oli hyvä asia tältä kantilta.

– Tietysti siinä oli se pienoinen ongelma, että Suomi ylivelkaantui. Vapaus velkaantua oli samaan aikaan hyvä ja huono asia, Kallio sanoo.

Vapaus tänään

Näyttelyn viimeisessä osassa pyöreälle lasiseinälle heijastuu videoita ja kuvia, jotka tuovat esiin vapauden teemaan liittyviä puheenaiheita tämän päivän maailmassa.

– Kun on käynyt läpi näyttelyn ja tulee tänne, voi huomata yhtäläisyyksiä historian ja nyt ajankohtaisten asioiden kanssa. Pyrimme päivittämään tätä osiota näyttelyn aikana, kun keskusteluun nousee tähän sopivia asioita, Leena Ahonen kertoo.

Nyt tapetilla ovat muun muassa sananvapaus, #meetoo-kampanja, orjatyöfirmat, työttömyys, naisten asema, siirtolaisuus ja ilmastonmuutos. Viimeksi mainittu herättää pohtimaan, mitä meidän vapautemme merkitsee maapallon kannalta.

– Onko yksilöllä vapaus tuhota myös tulevien sukupolvien elämää, kuten tällä hetkellä tapahtuu, Ahonen kiteyttää.

Vapauden museo

  • Sijaitsee Työväenmuseo Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8, Tampere)
  • On Tampereen suurin Suomi 100 -vuoden projekti
  • Näyttelyä on rakennettu Werstaan, Työväen arkiston ja Kansan arkiston yhteistyönä
  • Työväenliikkeen neuvottelukunta on ollut museohankkeen alullepanija
  • Näyttelyn rahoittajina ja kumppaneina ovat SAK, Palkansaajasäätiö, suomalaiset ammattiliitot, Turva, Kansan sivistysrahasto ja Suomi 100
  • Museon avajaisia vietetään maanantaina 27.11., jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun asetus kahdeksan tunnin työajasta annettiin
  • Yleisölle museo aukeaa tiistaina 28.11.
  • Vapauden museoon on ilmainen sisäänpääsy

Keskustelua aiheesta