Paneelissa olivat mukana SDP:n Eveliina Heinäluoma, kokoomuksen Daniel Sazonov, perussuomalaisten Wille Rydman, vihreiden Atte Harjanne, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja RKP:n Marcus Rantala.

Helsinkiläisiä on puhuttanut viime vuosien aikana keskustan saavutettavuus eri liikennevälineillä ja yritysten yleiset toimintaedellytykset keskustassa. Monet kivijalkaliikkeet ovat joutuneet lopettamaan toimintansa.

Ehdokkailta kysyttiin Helsingin yrittäjien tentissä, mitä pitäisi tehdä ydinkeskustan elävöittämiseksi.

– Kun keskustelee alueen yrittäjien kanssa, niin kyllä ennen kaikkea aina korostuu huoli siitä, että sisääntuloväyliä tukitaan, pysäköintimahdollisuuksia rajoitetaan kaupungin keskustassa ja ylipäätään tehdään keskustan saavutettavuus ennen kaikkea omalla autolla mahdollisimman hankalaksi.

Daniel Sazonov vastasi pitävänsä esimerkiksi Esplanadin kaventamista ja Kaivokadun sulkemissuunnitelmia epätoivottavina. Hänen mukaansa esimerkiksi matkailumarkkinointiin tulisi edelleen panostaa.

– Liikenne vaikuttaa siihen, että ihmiset tulevat keskustaan asioimaan eivätkä kehäteiden kauppakeskuksiin. Etätyö on ehkä mennyt piirun verran pitkälle ja meillä on potentiaalia saada työssäkäyviä, jotka tuovat vaikkapa ravintolaelinkeinolle lisää tuloja. Sitten tarvitsemme myös lisää asukkaita keskustan välittömään läheisyyteen. Siinä me häviämme Köpikselle, Tukholmalle, jopa Malmölle ja Göteborgille.

Paavo Arhinmäki hämmästeli kuulemaansa.

– Ihmettelen keskustelua, ettei keskustaan pääsisi autolla. Pääsee erittäin hyvin. Ne, jotka väittävät, ettei sinne pääse, eivät ehkä itse aja tai uskovat lehdistössä jatkuvasti käytävää keskustelua ja on luovuttanut. On tehty aika paljon hallaa keskustan elinvoimaisuudelle sillä, että väitetään, ettei sinne pääse.

Arhinmäen mukaan keskustaan tarvitaan elämyksiä, kulttuuria, tapahtumia ja sellaisia liikkeitä, joita ei ole kauppakeskuksissa.

– Pitää olla erityinen syy tulla keskustaan, Arhinmäki sanoi ja nosti esiin Designmuseon kehittämisen.

Atte Harjanne taas sanoi, että tiedossa on jo, mikä on vetovoimaisen keskustan resepti.

– Se on se, että se on viihtyisä kävely-ympäristö, jonne pääsee paljon ihmisiä, jossa ympärillä asuu paljon ihmisiä. Näiden asioiden edistäminen… Ihmettelen, että tämä aina kilpistyy tähän autoiluun, minulla ei ole mitään autoja vastaan, mutta auto vie paljon tilaa. Keskustaa ei kannata kehittää kauppakeskukseksi vaan kiinnostavaksi keskustaksi.

Eveliina Heinäluoma nosti esille sen, että päättäjät ovat ottaneet Helsingin keskustan pärjäämisen itsestäänselvyytenä.

– Samaan aikaan on käynyt niin, että on rakentunut kauppakeskuksia kehäteille ja keskustan liepeille. Kun asukasmäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa ihan reippaasti, niin sitten kaikki vähän kilpailevat keskenään. Joten itse edistäisin pormestarina sitä, että pitää olla joku syy tulla keskustaan ja se tänä päivänä liittyy yhä enemmän tapahtumiin, erilaisiin ilmiöihin ja tekisin kyllä paljon yhteistyötä erityisesti kulttuuritoimijoiden kanssa, että saamme tapahtumia ja keskustaa elinvoimaiseksi.

Marcus Rantala sanoi hänkin, että monenlaiset toimet ovat tarpeen.

– Keskustan saavutettavuus on yksi asia. Itse siirtäisin liikennettä maan alle niin, että pystymme kehittämään kävelykeskustaa paremmin ja laajemmin. Tapahtumat ovat tärkeässä osassa keskustan viihtyvyyttä.

Rantalan mukaan tarvitaan myös enemmän asuntoja ja liiketiloja. Sazonov otti keskusteluun mukaan vielä myös keskustan asukkaat.

– Keskustelussa välillä vähän unohtuu se, että keskusta on useamman kymmenentuhannen asukkaan koti ja he tarvitsevat autoa esimerkiksi harrastuksiin, lasten kuljettamiseen ja mökillä käymiseen.

Arhinmäki mainitsi tässä kohtaa kyselytutkimukset, joissa yrittäjät ovat kertoneen kokemuksistaan Esplanadin kaistakokeilusta.

– Sekä Daniel voi sanoa, että se on onnistunut tai epäonnistunut ja minä voin sanoa, että se on onnistunut tai epäonnistunut. Nimittäin puolet oli sitä mieltä, että se onnistunut ja puolet oli sitä mieltä, että se on epäonnistunut. Riippuu siis vähän siitä, minkätyyppinen yrittäjä on ja mitä tarpeita on.

Heinäluoma korosti omaa haluaan palauttaa yhteistyön kaupunkipolitiikkaan.

– Haluisin olla yhteistyön pormestari. On myös niin, että me kehitämme pääkaupunkia vuosisata tästä eteenpäin. Meidän täytyy pääkaupunkina ottaa myös tässä liikennepolitiikassa eri liikkumistavat huomioon. Emme me voi katsoa asiaa vain yhdestä näkökulmasta. Me tarvitsemme lisää joukkoliikenneyhteyksiä, enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä mutta samaan aikaan meillä on täällä Suomen merkittävin tavaraliikenteen satama esimerkiksi. Totta kai meidän täytyy ottaa liikennepolitiikassa esimerkiksi satamaliikenne huomioon ja myös henkilöautoliikenne.

Kun ehdokkailta kysyttiin, sallitaanko polttomoottoriautot Helsingin keskustassa vielä kymmenen vuoden kuluttua, neljä ehdokasta äänesti kyllää (Rydman, Sazonov, Rantala, Heinäluoma) ja kaksi eitä (Arhinmäki, Harjanne).

Heinäluoma perusteli kantansa.

– Itse lähden siitä, että liikennepäästöjen vähentäminen on todellinen haaste ja sitä pitää tehdä joukkoliikenteen parantamisen kautta. Että enemmän saadaan ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi ja että lippujen hinnat ovat sellaisia, että ne ovat ihmisille mahdollista ostaa.

– Itse en kannata yleisiä polttomoottoriautojen käyttö- tai ajokieltoja. Ne ovat sosiaalisesti todella epäoikeudenmukaisia. Kaikilla ei ole mahdollisuutta hankkia sähköautoa. Sen takia uskon kyllä, että meillä on parempi ja itse asiassa tehokkaampiakin keinoja vähentää tätä sinänsä todellista ongelmaa eli liikennepäästöjä.