Politiikka
1.4.2016 09:23 ・ Päivitetty: 1.4.2016 09:23
Hennalassa tapettiin yli 200 punaisten naista ilman oikeudenkäyntiä – tutkija Ylelle: ”Aloin epäillä, että kaikkea ei ole kerrottu”
Tuore tutkimus kertoo, että sisällissodan aikana Hennalan vankileirillä surmattiin mielivaltaisesti yli 200 punaisiin kuulunutta naista – nuorimmat 14-vuotiaita.
Naisten ampuminen vuonna 1918 Lahden Hennalassa oli tutkimuksen mukaan nimenomaan suomalaisten projekti. Lapin yliopistossa tarkastettavan tutkimuksen mukaan vankileirillä oli yli 2 000 naista ja joukossa oli myös sylivauvoja.
Tutkimuksen mukaan vuonna 1918 Hennalan vankileirillä Lahdessa ammuttiin 218 naista ilman oikeudenkäyntiä. Sen mukaan joukkomurhan taustalla olivat ajatukset rotuhygieniasta ja punaisten naisten demonisointi porvarillisessa lehdistössä. Tutkimuksesta uutisoi ensin Ylen Uutiset.
Lapin yliopistossa tarkastettavasta lisensiaattitutkimuksesta selviää myös, että sotavankileirillä oli vastoin aiempaa tutkimustietoa satoja alle 15-vuotiaita lapsia, joista monet kuolivat leirillä.
”Koska asiaa ei ole sataan vuoteen tutkittu, se kertoo, että kyseessä on tabu.”
Yhteiskuntatieteiden maisteri Marjo Liukkonen kertoo tutkimustulosten hämmästyttäneen häntä itseäänkin.
– Aloin epäillä, että kaikkea ei ole kerrottu. Sitten selvisi, että se mitä löysin on tutkimatonta tietoa, hän kertoo Ylelle.
Lisää aiheesta
Sisällissodan loppuselvittelyjen myötä toukokuussa 1918 Lahden Hennalan vankileirille päätyi noin 13 000 punakaartilaista. Leiri oli Suomen suurimpia.
Hennalassa ilman oikeudenkäyntiä ammutuista naisista nuorimmat olivat vasta 14-vuotiaita. Tutkijan mukaan syytä teloituksista on aiemmin sysätty saksalaissotilaille, mutta uuden tutkimuksen tiedot ovat päinvastaisia.
– Kaikissa arkistoista löytämissäni muistelmissa sekä punavangit että suomalaiset ja saksalaiset sotilaat kertovat, että naisten ampuminen oli suomalaisten projekti, Liukkonen sanoo.
Leireillä kuoli myös vauvoja. Vankileireillä olleiden muistelmissa kerrotaan lasten ruumiita olleen kasoissa kasarmin käytävässä ja vintillä.
Liukkosen mukaan on näyttöä myös siitä, että naisilta kiristettiin seksuaalipalveluksia ruoalla. Seksuaalinen väkivalta ei muutenkaan ollut sotavankileirillä poikkeuksellista, vaikka näin on aiemmin esitetty.
Liukkosen mukaan aiemmat tiedot naisvankien määrästä, vankikorttien tiedot, teloitettujen nimet ja pidätyskortit eivät täsmänneet.
Epäjohdonmukaisuudet herättivät tutkijan epäilykset.
– Koska asiaa ei ole sataan vuoteen tutkittu, se kertoo, että kyseessä on tabu, Liukkonen toteaa Ylen haastattelussa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
23.3.2015 16:20
Tampereen verinen historia avautuu taas – ”Tarvitaan runoilija, jotta ymmärtäisimme”
16.8.2012 07:54
Punainen naiskaarti lähikuvassa Rosa Meriläisen esikoisromaanissa
29.4.2013 11:48
Fellmanin puisto täyttyi laulusta, naurusta – ja kyyneleistä
30.12.2015 22:01
En joutunut sotiin – niiden sijaan tuli hyvinvointivaltio