– Jos noudatamme ilmastolakia, olemme sillä polulla mitä komission esityksen pohjalta on tulossa, Ollikainen sanoo Demokraatille.

Petteri Orpon (kok) hallitus on sitoutunut lain tavoitteisiin hallitusohjelmassaan.

Komissio esittää, että EU-maiden tulee vähentää 90 prosenttia ilmastopäästöistään vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteilla pyritään estämään ilmaston lämpeneminen yli kahden asteen. Vuoteen 2050 mennessä EU:n on määrä olla hiilineutraali.

Myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja on linjannut Ylellä, ettei puolue tule esityksen tukemista hallituksessa hyväksymään.

Ollikaisen mukaan Suomen täytyy komission esitystä tukea. Ollikainen muistuttaa esityksen perustuvan EU:n tieteellisen ilmastopaneelin työhön.

– Totta kai Suomen pitää olla tieteen pohjalta tehtyjen tavoitteiden puolella eikä epämääräisten, mielivaltaisten päätösten puolella, jossa lähinnä harhaluulojen, puolittaisen denialismin tai väärin ymmärretyn kansantalouden edun nimissä ryhdytään tekemään heikennyksiä.

PERUSSUOMALAISET ei ole kielteisen kantansa kanssa yksin. Myös EU-parlamentin sisällä on voimia, jotka haluaisivat peruuttaa ilmastopäätöksistä. Ollikainen ei ymmärrä ajatusta, jonka mukaan Suomen tai Euroopan unionin linjalla ei olisi vaikutusta kansainväliseen ilmastotyöhön.

– Sehän on naurettava. Jos EU heivaa (ilmastotavoitteensa), niin maailmassa tapahtuu notkahdus. EU ja Kiina ovat ne, jotka tällä hetkellä pitävät lippua yllä, kun Trump tekee kaikkensa nostaakseen Yhdysvaltain päästöt kasvuun. Perussuomalaisten jutut tulevat suoraan Trumpin pelikirjasta.

– Sillä on todella iso merkitys, että Suomi ottaa tässä vahvasti komission esitystä tukevan kannan.

Komission päästövähennysesitys on jättänyt Ollikaisen mukaan auki tulevaisuuden päästökaupan arkkitehtuurin. Asiasta ei ole päätöksiä.

– Iso kysymys on, että säilyykö jako taakanjakosektoriin ja perinteiseen päästökauppasektoriin. Esillä on ollut myös vaihtoehto, jossa nykyistä taakanjakosektoria ei enää olisi vaan muodostettaisiin toisentyyppinen kehikko. Komissiosta ei ole tullut mitään esitystä siitä, että miten se tehdään.

Taakanjakosektorille kuuluvat muun muassa liikenne, maatalous ja jätehuolto, jotka ei ole päästökaupan piirissä. Päästökauppa koskee puolestaan esimerkiksi teollisuuden hiilidioksidipäästöjä ja energiantuotantoa.

– Näyttää varmalta, että perinteinen päästökauppa (EU ETS) jatkuu ja säilyy. Näyttää myös selvältä, että niin sanottu jakelijoiden päästökauppa (ETS 2), jossa on lämmitys ja liikennepolttoaineet, jatkuu. Samoin päätökset, joiden mukaan laivaliikenne on menossa päästökauppaan pysyvät voimassa.

AVOINNA on Ollikaisen mukaan muun muassa se, onko vuonna 2040 myös perinteinen taakanjakosektori vai hoidetaanko se jollakin toisella tavalla.

– Meille tulee olemaan uutta se, että nielutavoitteissa on teknologisen nielun tavoite. Se tarkoittaa niin sanottuja negatiivisia päästöjä, meidän tapauksessa biogeenisen hiilen eli sellutehtaiden ja lämpölaitosten biomassojen poltosta tulevan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

Teknologisen nielut tulevat Ollikaisen mukaan nykyisten maankäyttösektorin nielujen (Lulu CF) rinnalle. Näihin liittyvät vaatimukset ja niiden kohdentaminen jäsenvaltioille ovat toistaiseksi avoimia kysymyksiä.

– Tässä mielessä se arkkitehtuuripuoli on avoin, mutta Suomen ilmastolaki ja Suomen ilmastotavoitteet ovat päästöjen osalta täysin yhteensopivia, Ollikainen toteaa.

Euroopan parlamentti tulee ensimmäisessä vaiheessa käymään keskustelun komission päästövähennysesityksestä.

– Jos tavoitteet lyödään ensin lukkoon, arkkitehtuuria aletaan pohtia sen jälkeen. Täytyy toivoa, että se tehtäisiin selkeillä laskelmilla ja proseduurilla.

KUN parlamentti on esityksen hyväksynyt, tarkempi sisältö ratkaistaan muun muassa jäsenmaiden ympäristöministerien tapaamisissa.

Ollikaisen mukaan Suomen vaikutusvalta komission esityksen sisältöön on suurempi, jos Suomi esitystä tukee.

– Se on ilman muuta selvää. Kun edelliset tavoitteet tehtiin, Suomi oli hyvin aktiivinen ja sai lisäneuvotteluilla erillisjoustoa maankäyttösektorille. Juuri sen takia, että meillä oli iso merkitys ja meitä kuultiin.