– Ja asiantuntijoita on nyt kuultu viime kesän jälkeen. Kuuleminen on myös johtanut lukuisiin parannuksiin laki­paketissa, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo (kuvassa), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Katariina Silander kirjoittavat Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

Heidän mielestään sote-keskustelu on saanut uutta väriä ja vauhtia, kun uuden valinnanvapauslain käsittely eduskunnassa on alkanut.

– Viime aikojen sote- ­kritiikki on kuitenkin ajastaan jäljessä. Nyt toistetaan vuosien varrella tuttuja uhkakuvia ja osin vääriä näkemyksiä, he arvioivat.

Viittaukset sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmän yksimielisen kriittiseen lausuntoon johtavat heidän mielestään nekin harhaan.

Eerola, Hiilamo ja Silander korostavat, että hallitus ei enää esitä, että ­valinnanvapaus ja asiakassetelit koskisivat myös erikoissairaanhoitoa. Asiantuntijat näkivät sen johtavan hallitsemattomaan tilanteeseen. Valinnanvapauden piirissä ovat nyt pääosin peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa.

– On ymmärrettävä ja luotettava, että jossain vaiheessa monimutkainen ja laaja lainsäädäntökokonaisuus on riittävän hyvä toimeenpantavaksi. Uudistuksessa on riskinsä, mutta niin on valmistelun pitkittymisessäkin.

He näkevät haasteena tilaajan ja tuottajan jäykän erottamisen maakunnissa. Samoin sosiaalipalvelujen heikko inte­grointi sote-keskuksiin on ongelmallista. Näihin kysymyksiin voidaan kolmikon mukaan palata eduskunnassa tai myöhemmin uudistusta tarkistettaessa.

Asiantuntijakolmikko varoittaa, että uudistuksen tarpeettomalla pitkittämisellä on arvaamattomat vaikutukset.

– Koskettaahan se koko väestöä ja yli 250 000 ammattilaista. Maakunnat ovat suunnitelmissaan pitkällä ja odottavat henkeään pidätellen poliittisia päätöksiä, jotta pääsisivät vihdoinkin rakentamaan omia palvelujärjestelmiään.

Kolmikolla on viesti uudistuksen ”uuskriitikoille”.

– Heillä ei ole esittää toimeenpanokelpoista vaihtoehtoa vuosia valmis­tellun lakipaketin tilalle. Osan ideoista ovat jo edelliset hallitukset haudanneet.

He muistuttavat, että Suomen palvelujärjestelmä ei suinkaan pysyisi muuttumattomana, jos uudistus nyt pysähtyisi: Sote-palvelut yksityistyvät nopeasti, hoivapalvelut, lastensuojelun laitospalvelut, mielenterveyspotilaiden palveluasuminen sekä työterveyshuolto ovat siirtyneet valtaosin yksityisille palveluntuottajille 10–15 viime vuoden aikana.

– Samalla kunnat ja sairaan­hoitopiirit jatkaisivat omia kehityspolkujaan, mikä johtaa eri­arvoistaviin käytäntöihin eri puolella Suomea. Sote-uudistuksen lainsäädännöllä rajattu kehitys on parempi kuin palvelujärjestelmän villi kehitys, Erhola, Hiilamo ja Silander kirjoittavat.