Hiilamo ruotii kirjoituksessaan sote-uudistusta ja ennen kaikkea sen huonoa suunnittelua. Hän on itse osallistunut sote-uudistuksen valmisteluun asiantuntijana.

Yhdeksi ongelmallisimmista kohdista Hiilamo näkee juuri viime kevään, jolloin sotea yritettiin runnoa eteenpäin voimalla. Hän kirjoittaa, kuinka hallitus hioi mallin viime keväänä lakiesitykseksi, jossa kaikkien maakuntien pitäisi muodostaa sote-keskuksistaan yhtiöitä.

– Perusteena oli, ettei julkinen sektori saisi etua suhteessa yksityisiin sote-yhtiöihin. Tässä vaiheessa oli selvää, ettei sote-uudistuksen tavoitteena ollut enää kustannusten säästäminen tai terveyserojen kaventaminen, vaan julkisten palveluiden tuotannon siirtäminen yksityisille yrityksille.

– Yksityiset yritykset olisivat pystyneet käyttämään maakuntien heikkoutta hyväkseen lypsääkseen voittoja. Yksityiset sote-keskukset olisivat voineet lähettää vaikeat ja kalliit potilaat maakunnan palvelulaitokseen, hän luettelee.

Samalla julkiset sote-keskukset olisivat ajautuneet Hiilamon mukaan jopa konkurssiin, kun yksityiset yritykset olisivat päässeet keräämään ”parhaat asiakkaat” suurelta osin nykyisistä työterveyshuollon potilaista.

– Mallin räikeät ongelmat johtivat keskeisten virkamiesten ja sosiaali- ja terveysministeriön nimittämän asiantuntijaryhmän jäsenten väliseen luottamuspulaan.

Itsekin asiantutijaryhmässä olleen Hiilamon mukaan valmistelijat jyräsivät asiantuntijat ja alemman tason virkamiehet, jotka olivat varoitelleet uudistuksen vaaroista.

– Tuomas Pöysti esitteli poikkeuksellisesti itse lain valtioneuvostolle, jotta esittelijältä ei olisi tullut eriävää mielipidettä.

Pöysti toimi keväällä alivaltiosihteerinä valtioneuvostossa, vastuullaan hänellä oli sote-uudistus.

Esityksen siirryttyä eduskunnan perustuslakivaliokuntaan nähtiin sielläkin Hiilamon mukaan erikoinen näytelmä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee yritti kumota myös ministeriön omien asiantuntijoiden kritiikin, Hiilamo kirjoittaa.

– Tällä kertaa asiantuntijat saivat revanssin. Hallitus joutui vetämään lakiesityksen eduskunnasta ja lykkäämään maakuntavaalien järjestämistä. Sote oli taas kerran ajanut seinään, hän totesi viitaten perustuslakivaliokunnan kesäkuiseen lausuntoon, jossa sote-uudistuksen katsottiin olevan monilta osin perustuslain vastainen.

Tuomas Pöystin vastauksen Hiilamon esityksiin voi lukea täältä.

Hiilamon esittämät syytökset ovat kovia. Hänen voi nähdä käytännössä sanovan, että korkeat virkamiehet olisivat ajaneet yksityisten yritysten agendaa sote-uudistusta valmisteltaessa. Hiilamo ei kuitenkaan kohdista kovimpia syytteitä suoraan kehenkään yksittäiseen virkamieheen.

Hiilamo on arvostellut sote-esityksen valmistelua aikaisemminkin. Kesäkuussa hän esimerkiksi kysyi Facebookissa, miksi asiantuntijoita ei kuultu valmistelussa.

– Miksi ylipäätään asetetaan asiantuntijaryhmiä ja puhutaan tietoon perustuvasta päätöksenteosta, jossa asiantuntemukselle ei anneta painoarvoa, Hiilamo päivitti.

Viimeisimmistä sote-neuvotteluista Hiilamo toteaa olevan liikkeellä ristiriitaista tietoa.

–  Selvää on kuitenkin se, ettei asiakassetelin laajentamisella ollut juuri mitään tekemistä so­siaali- tai terveyspolitiikan kanssa. Kysymys oli puhtaasti elinkeinopolitiikasta eli terveysyritysten suosimisesta, hän kuitenkin toteaa.

Kaikkea toivoa ei hänen mukaansa ole kuitenkaan vielä syytä heittää, vaikka sotea ei tarvitse turhaan kutsua Suomen heikoimmin suunnitelluksi uudistukseksi.

– Maakuntamallin ja valinnanvapauden kanssa voidaan elää, jos maakunnilla on oikeasti valtaa järjestää palveluita eikä niiden käsiä sidota liiaksi valinnanvapauslailla.

Tällä Hiilamo tarkoittaa sitä, että maakunnilla tulisi olla mahdollisuus päättää itsenäisesti asiakasseteleistä ja sote-keskusten palveluvalikoimasta, mukaan lukien erikoislääkäripalveluista.

– Siirtymäaikojen tulisi myös olla joustavampia.

Nykyinen sote-uudistuksen esitys on Hiilamon mukaan selvästi huonontamassa järjestelmää, eikä sillä tulla hänen mukaan ratkaisemaan sote-järjestelmän suurimpia haasteita, kustannusten ennakoitua kasvua ja eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa.

– Pitäisi pyrkiä selvästi parempaan, hän lopettaa kirjoituksensa.

Juttuun päivitetty linkki Tuomas Pöystin vastaukseen klo 14:35.