– Rahoituksen takia heikosti toimivilla tai heikosti saatavilla olevilla palveluilla on hinta, joka mitataan lopulta ihmishengissä, hän varoittaa tiedotteessa.

Hyvinvointialueiden tulevaisuus puhuttaa, eikä STTK:n mukaan loppua näy. Tiukka julkinen talous haastaa mahdollisuutta rahoittaa erityisesti väestön ikääntymisen seurauksena nousevia menoja.

– Rahapulassa myös reilua alijäämää tekeviltä hyvinvointialueilta odotetaan toimia, mutta säästökeskustelu kaipaa muistutusta todellisuudesta.

HYVINVOINTIALUEIDEN palvelut näyttäytyvät kansainvälisessä vertailussa kustannuksiltaan kohtuullisina. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi käyttää rahaa monia Pohjoismaita vähemmän, STTK huomauttaa. Sen sijaan asiakasmaksujen osuus on Suomessa Pohjoismaita korkeampi ja sillä on vaikutuksensa.

─ On aika tiedostaa, että Suomessa hyvinvointialueiden palveluita ei tuoteta erityisen kalliisti. Säästöautomaattina toimimisen sijaan hyvinvointialueiden on löydettävä keinot turvata kansalaisten hyvinvointi tuloista ja varallisuudesta riippumatta, Palola toteaa.

Hyvinvointialueiden rahoituksen kehittämiseen pitäisi entistä STTK:n mielestä vahvemmin liittää myös monipuolinen vaikutusarviointi, ja uusinta kansainvälistä tutkimusta on hyödynnettävä. STTK on myös esittänyt mahdollisuutta hyvinvointialueiden verotusoikeuteen.

Hyvinvointialueiden rahanmenoon on toki suhtauduttava kriittisesti, STTK painottaa, mutta säästöjä on haettava toiminta – ei julkinen talous – edellä.

─ On luovuttava turhista käytänteistä ja jatkettava työtä eri henkilöstöryhmien työnjaon kehittämiseksi, Palola esittää.

KAIKEN ytimessä on oltava hänen mukaansa yhdessä muodostettu näkymä palvelulupauksesta.

─ Kansalaiset ansaitsevat tietää, miten palveluita kehitetään 2020-luvulta eteenpäin. Palveluverkosta tai erilaisista uusista kalliista hoidoista tehtävät päätökset eivät ole teknisiä merkintöjä budjetissa, vaan ne vaikuttavat syvällisesti kansalaisten elämään.

─ On käytävä rehellinen keskustelu siitä, tavoitteleeko Suomi jatkossakin hyviä hoitotuloksia parhaiden uusien käytänteiden pohjalta vai alkaako palveluiden ─ ja siten suomalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden ─ taantuminen.