Suurin vuodenaikapiikki hirvikolareiden määrässä osuu syksylle, mutta toinen ajanjakso jolloin sattuu paljon kolareita on touko-kesäkuussa.

Liikenneturvan toimitusjohtajan Anna-Liisa Tarvaisen mukaan hirviemot vieroittavat tämän ja ensi kuun aikana vuoden ikäiset vasansa tehden tilaa uusille vasoille. Nuoret vasat liikkuvat alkukesästä yllättävämmissä paikoissa kuin vanhat hirvet ja uskaltautuvat rohkeammin tielle.

Tarvainen kertoo, että hirvikolareita tapahtuu erityisesti vilkkailla kaksikaistaisilla valta- ja maanteillä. Hirvivaroitusalueilla niitä tapahtuu moninkertaisesti enemmän kuin muilla alueilla. Suurin riski hirvikolariin on alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.

– Tilastosta ei kuitenkaan ilmene, onko kyseisiä rajoituksia noudatettu onnettomuustilanteissa, Tarvainen sanoo.

Hirvikolarit alkoivat lisääntyä Suomessa tasaisesti vuonna 2011, jolloin niitä oli 1222 vuodessa. Viimeisin suurin piikki oli vuonna 2016, jolloin kolareita oli 1881. Tämän jälkeen hirvikolareita on ollut vähenevässä määrin, viime vuonna 1665, Poliisihallituksesta kerrotaan.

Anna-Liisa Tarvaisen mukaan vuosituhannen vaihteesta hirvikolarien määrät ovat kuitenkin laskeneet jopa yli 40 prosentilla. Vuonna 2001 Suomessa ajettiin yli 3 000 hirvikolaria.

– Hirvikolarien määrä heijastelee hirvikannan kokoa, ja vasovan hirvikannan ja metsästettävän eläinkannan kokoa seurataankin Suomessa säännöllisesti.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Jyrki Puseniuksen mukaan metsästyksellä on kolareihin kaksijakoinen vaikutus – metsästämisellä saadaan vähennettyä hirvikantaa ja sitä kautta myös kolareita, mutta syksyllä metsästysaikaan hirvet myös liikkuvat enemmän, mikä aiheuttaa enemmän kolareita.

– Hirvillä on silloin kiima-aika, mikä lisää erityisesti uroshirvien liikettä. Syksyllä hirvet alkavat myös siirtyä talvilaitumelle.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Vesa Pihajoen mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2018 reilusti yli 2 000 kolaria osui syyskuulle, kun taas vastaavasti alle 300 osui maaliskuulle.

Valtaosa hirvikolareista tapahtuu iltahämärän aikaan.

Selvästi suurin osa hirvikolareista aiheuttaa Liikenneturvan Tarvaisen mukaan pelkkiä omaisuusvahinkoja. Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.

Poliisihallituksen Pihajoen mukaan hirvikolareissa kuolee vuosittain 0–3 ihmistä ja loukkaantuu keskimäärin 122. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen sanoo, että kuolemaan johtaneissa hirvikolareissa korostuvat erityisesti moottoripyöräilijät.

– Nykyautojen rakenne kestää melko hyvin hirveen törmäämisen, vaikka hirvi pitkäjalkaisena eläimenä osuukin juuri auton heikoimpaan kohtaan, eli tuulilasiin ja katon etureunaan. Tästä huolimatta, jos vauhti on maltillinen ja rajoitusten mukainen, kuoleman riski on hirvikolareissa pieni.
STT–JANITA VIRTANEN