Pirkanmaan ensimmäisen aluevaltuustolle esitellyn mietinnön päätavoitteisiin sisältyy muun muassa asukas-, asiakas-, potilas-, omais- ja omaishoitajakokemuksen keskiöön nostaminen, henkilöstönäkökulman esiin tuominen henkilöstöpulaa ratkaistaessa ja palvelutarjonnan nostaminen riittävälle tasolle.

Esitettyjen toimenpiteiden taustalla on väestöennusteiden mukainen yli 65-, yli 75-, yli 85- ja yli 90-vuotiaiden määrän merkittävä kasvu vuosiin 2030 ja 2040 mentäessä. Vaikka suurin osa näihin ikäryhmiin kuuluvista asuu omissa kodeissaan, tulee palveluiden tarve vääjäämättä kasvamaan tulevina vuosikymmeninä.

MONIPALVELUVALIOKUNNAN puheenjohtaja Markku Virkamäki (sd.) pitää yhteisölliseen asumiseen perustuvien ratkaisujen, kuten seniorikorttelien ja lähitorien kehittämistä tärkeänä. Samalla hän kuitenkin korostaa, että yhteisöllisen asumisen kehittämisestä huolimatta tehostettua palveluasumista tarvitaan merkittävästi lisää.

– Noin 170 ihmistä vuosittain lisää olisi palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen tarpeessa. Eli esimerkiksi 30-40 hengen palvelukeskuksia tarvittaisiin joka vuosi viisi lisää. Se on valtava urakka. Kaikki mitä pystytään tekemään ennaltaehkäisevässä työssä ja kevyemmissä ratkaisuissa vähentää raskaamman hoidon tarvetta, Virkamäki toteaa.

– Uuden rakentamisen tarve on niin valtava, että siitä ei selvitä, jos ei suunnitella hyvin tämän valtuustokauden aikana ja lähdetä päättäväisiin toimenpiteisiin seuraavalla kaudella, Virkamäki painottaa.

Valiokunta korostaa myös kotihoidon uudistamisen välttämättömyyttä ja merkitystä. Ehdotuksena on väestövastuullisten tiimien kokeilu Hollannissa toimivan Buurtzorg-organisaation esimerkin mukaisesti.

Virkamäki painottaa, että hyvinvointialueen ottaessa vastuun sote- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä vuoden 2023 alussa, ei kuitenkaan sovi unohtaa kuntien merkittävää ennaltaehkäisevää roolia.

– Kunnan elinvoiman ja toimintakyvyn kannalta on valtava merkitys sillä, kuinka hyvin ihmisten toimintakykyä vahvistetaan ja pidetään yllä. Kunnasta ei voi tulla ikään kuin hyvinvointialueen reservaatti, vaan sen tulee huolehtia ikäihmisten osallisuudesta päätöksenteossa ja mahdollisuuksista liikuntaan ja kulttuuriin.

Vapaa-aikanaan aktiivisesti liikuntaa harrastava Markku Virkamäki pitää tärkeänä kuntien roolia ennaltaehkäisevien liikunta- ja kulttuuripalveluiden turvaamisessa.

HENKILÖSTÖN osalta mietintö nostaa tavoitteiksi henkilöstön vaikuttamisen mahdollisuudet, kilpailukykyiset työsopimukset sekä henkilöstökokemuksen mittaamisen ja seuraamisen. Yhtenä toimenpiteenä on nostettu esiin suunnitelma vähentää vuokratyövoimaa, jonka käyttö koetaan ikäihmisten palveluissa haasteeksi työntekijöiden vaihtuvuuden takia.

Omalääkäri- ja omahoitajamallin kehittämistä valiokunta pitää tärkeänä, koska se lisäisi palvelun laatua, potilaiden tyytyväisyyttä ja henkilökunnan työn mielekkyyttä. Tutkimusten mukaan se myös vähentäisi erikoissairaanhoidon kustannuksia.

Mietintö ei erikseen ota kantaa kysymykseen ulkomaisesta työvoimasta. Puheenjohtaja Markku Virkamäki kertoo, että valiokunta on tietoisesti päätynyt keskustelemaan yleisesti henkilöstöstä riippumatta työntekijöiden taustoista.

– Esittämämme toimenpiteet liittyvät siihen, että pitää olla hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja palkkaus kunnossa riippumatta siitä, ovatko kyseessä maahanmuuttajat vai kantasuomalaiset.

Hän tuo esille myös sen, että ulkomaisen työvoiman saamisen varaan ei voida tuudittautua. Hänen mielestään paljon kehitettävää on myös asenteissa ja ilmapiirissä, jotta maahanmuuttajataustaiset työntekijät voisivat paremmin kokea olevansa tervetulleita.

Niin henkilöstön, asiakkaiden kuin omaistenkin osalta mietintö nostaa keskiöön kokemuksen.

– Kestävällä tavalla palveluiden kehittäminen voi perustua vain ihmisten kokemukseen ja sen mittaamiseen. Palautteen perusteella on pystyttävä parantamaan ja kehittämään toimintaa, Virkamäki toteaa.

VALIOKUNTAMALLI on Pirkanmaalla käytössä ainoana hyvinvointialueista. Markku Virkamäki kokee, että mallilla on paljon annettavaa. Hän arvioi, että hänen johtamansa monipalveluvaliokunta on onnistunut työskentelemään mielekkäästi mietinnön parissa jakautumalla pienempiin teemakohtaisiin ryhmiin. Asiantuntijakuulemiset ovat olleet olennainen osa valiokunnan työskentelyä ja ne ovatkin olleet suuressa roolissa mietinnön ja valiokuntatyöskentelyn kannalta.

Hän korostaa, että valiokunnan keskustelussa on onnistuttu jättämään poliittinen poteroituminen sivuun ja ratkaisuja on pohdittu yhdessä hyvässä hengessä. Saatuaan päätökseen Pirkanmaan hyvinvointialueen historian ensimmäisen mietinnön, ei valiokunta ole jäänyt laakereille lepäämään. Tällä hetkellä työn alla on jo seuraava mietintö, joka koskee aikuispsykiatria- ja päihdepalveluita.