Selonteon johtopäätöksenä valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.

Marin totesi, että turvallisuusympäristömme on perustavalla tavalla muuttunut.

– Viime vuoden lopulla Venäjä esitti EU- ja Nato-maille, mukaan lukien Suomelle, että Naton laajentuminen tulisi lopettaa. Venäjän vaatimuksiin suostuminen olisi merkinnyt paitsi itsemääräämisoikeutemme myös turvallisuutemme merkittävää heikentymistä. Venäjän väitteillä siihen kohdistuvasta uhkasta muiden taholta ei ole mitään perustaa. Ainoa Euroopan turvallisuutta uhkaava ja nyt avoimesti hyökkäyssotaa käyvä maa on Venäjä, Marin sanoi.

Nato-jäsenyyden myötä Suomesta tulisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siihen kuuluvia turvatakuita.

– Jos meitä vastaan hyökätään, meitä autetaan. Ja jos muita vastaan hyökätään, me autamme, Marin tiivisti.

Mikäli eduskunta hyväksyy selonteon johtopäätökset, hallituksella on Marinin mukaan valmius tehdä nopeasti jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen vaatimat päätökset.

– Neuvotteluissa tulisimme ilmaisemaan valmiutemme sitoutua Pohjois-Atlantin sopimukseen ja Naton tärkeimpiin linjauksiin. Näihin lukeutuu etenkin niin sanottu Naton strateginen konsepti. Sen mukaisesti järjestön ydintehtävät ovat yhteinen puolustus, kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus. Strategista konseptia uudistetaan parhaillaan.

– Jotta Nato-jäsenyyden ydin, yhteiset turvatakuut, toteutuvat, Suomen tulee osallistua Pohjois-Euroopan puolustusjärjestelyihin sekä Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun. Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen.

Marinin mukaan on kuitenkin tärkeää korostaa, että kaikista kansainvälisen avun antamiseen tai vastaanottamiseen liittyvästä toiminnasta tehdään aina erikseen päätökset Suomen lainsäädännön mukaisessa järjestyksessä.

– Suomen tärkeimpiä tehtäviä Natossa on huolehtia omasta puolustuksestaan.

Marin totesi, että Ruotsi on läheisin kumppanimme.

– On etumme, että Suomi ja Ruotsi tekevät turvallisuusratkaisunsa yhtä aikaa ja hyvässä yhteisymmärryksessä keskenään. Ruotsi on tänään saattamassa loppuun päätöksentekonsa voidakseen hakea jäsenyyttä Natossa mahdollisesti jo lähipäivinä. Haluan valtioneuvoston puolesta ilmaista kiitokseni Ruotsille siitä läheisestä yhteistyöstä, jota olemme viime aikoina tehneet, Marin totesi.

Puheensa lopuksi Marin summasi, että Suomessa on käyty kevään ajan laaja-alaista keskustelua turvallisuuspoliittisista valinnoista eduskunnassa, hallituksessa, puolueissa kuin yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa.

– Uskon, että puhun monien puolesta, kun sanon, että yhdessä jaettu tehtävämme on kaikissa tilanteissa turvata Suomen itsenäisyys, Suomen koskemattomuus ja suomalaisten mahdollisuus elää elämänsä turvallisesti ja rauhassa.

– Suomen ulkopolitiikan kulmakivinä on sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, ihmisoikeuksien ja rauhan edistäminen. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen mahdollisuuksia toimia näiden tavoitteiden puolesta sekä Suomen kansainvälistä asemaa. Ennen kaikkea liittymällä Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan.