SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen summaa X:ssä luonnon voittaneen ja hallituksen hävinneen.

– Suomalaista luontoa voidaan suojella vain Suomessa. Nyt on tärkeää löytää tehokkaat keinot ennallistamiseen Suomessa. Kohti puhtaampia järviä ja monipuolisempia metsiä, hän kommentoi.

Mäkynen kummeksuu myös sitä, millaisten maiden seuraan Suomi jäi äänestäessään ennallistamisasetusta vastaan.

Kansanedustaja Jenni Pitko (vihr.) kuvaa ennallistamispäätöksen läpimenoa historialliseksi päätökseksi, joka on tulevien sukupolvien kannalta valtava.

– Ennallistamisasetus on kaikkein suurin ja merkittävin luontoteko Euroopan tasolla. Ja tällä on suuri merkitys myös maailmanlaajuisille tavoitteille luontokadon osalta. Eurooppa osoittaa, että sillä on valmius pitää kiinni tavoitteesta, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä, Pitko sanoo tiedotteessa.

Pitko muistuttaa, että toukokuussa toteutetun WWF:n ja kolmen muun järjestön kyselyn mukaan ennallistamisasetusta kannatti 70 prosenttia suomalaisista. Hän muistuttaa, että myös suomalainen elinkeinoelämä kannattaa asetusta.

– On ilmiselvää, että Orpon hallitus on asettanut tässä itsensä historian väärälle puolelle. Tällaisella venkoilulla on haitallisia vaikutuksia myös Suomen maineelle luontopolitiikassa ja maineelle ympäristöystävällisten ratkaisujen ja teknologian maana, Pitko kommentoi Suomen äänestyskäyttäytymistä.

Asetuksen puolesta äänesti 20 maata ja vastaan kuusi: Suomi, Unkari, Puola, Italia, Ruotsi ja Hollanti. Belgia pidättäytyi äänestämästä.

KESKUSTAN suuren valiokunnan vastaava, kansanedustaja Jouni Ovaska sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari pitävät ennallistamisasetuksen läpimenoa Suomen hallituksen epäonnistumisena.

Ovaska katsoo, että ennallistamisasetus ulottaa Suomen metsiin liian yksityiskohtaista sääntelyä, ennallistamisen tavoiteprosentit ja kustannukset ovat kohtuuttoman suuret.

– Miksi Suomen hallitus epäonnistui tavoitteessaan kaataa ennallistamisasetus? Mikseivät ministerit kyenneet vakuuttamaan eurooppalaisia kollegoitaan, hän kysyy tiedotteessa.

Anne Kalmari kuvaa päällimmäisten tunteidensa olevan pettymys ja järkytys.

– Vielä pari kuukautta sitten ennen EU-vaaleja näytti siltä, että Suomen edun mukainen ennallistamisasetukselle kielteinen kanta olisi muodostumassa myös jäsenmaiden enemmistön kannaksi. Lähtökohdat vaikuttamistyölle olivat siis hyvät, mutta nyt näyttää pahasti siltä, että se työ jäi hallitukselta tyystin tekemättä. Kumpi jäi puuttumaan vaikuttamiskyky vai -tahto, Kalmari kysyy tiedotteessaan.

Ovaska ja Kalmari syyttävät hallitusta ”lepsusta, löysästä ja linjattomasta” EU-politiikasta. Molemmat odottavat hallitukselta selvitystä siitä, miksi ennallistamisasetus hyväksyttiin.

– Suomalaisilla on oikeus vaatia hallitukselta ryhdikkäämpää EU-vaikuttamista. Seuraava näytönpaikka on ennallistamisasetuksen kansallisen toimeenpanosuunnitelman laadinta. Kustannusten kohtuullistamiseen ja toimien oikeudenmukaiseen kohdentumiseen on vielä mahdollista vaikuttaa. Mikään sellainen ratkaisu, jossa hallituksen epäonnistuneen EU-vaikuttamisen tosiasiallisiksi maksajiksi joutuisivat suomalaiset maanviljelijät tai metsänomistajat ei voi tulla kyseeseen, Kalmari linjaa.

MAA- ja metsätaloustuottajien liitto MTK on suhtautunut epäileväisesti siihen, kuinka paljon jäsenmailla on mahdollisuuksia itse määritellä, miten ennallistamista ja luonnon tilan parantamista käytännössä tehdään. Syynä epäilyyn on asetuksen yksityiskohtainen sääntely.

– Toimeenpanoon tarvitaan ryhdikäs ote heti alusta pitäen. Suomessa on hyödynnettävä täysimääräisesti asetuksen tarjoama liikkumavara ja joustot, jotta kohtuuttomuudet vältetään. Tulkinnassa on rohkeasti painotettava Suomen, suomalaisen maa- ja metsätalouden sekä maanomistajan etua, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo tiedotteessa.

MTK huomauttaa, että pelkästään valtion maiden avulla asetuksen velvoitteita ei MTK:n arvion mukaan voida saavuttaa, joten asetus on merkityksellinen myös yksityismaille. MTK korostaa, että se ei ole missään ennallistamisasetuksen valmistelun vaiheessa vastustanut ennallistamista eikä muuta luonnon tilan parantamista. MTK on kuitenkin kritisoinut sitä, miten asioista on asetuksella ollut tarkoitus säätää.

– Lopullinen asetus on komission alkuperäistä ehdotusta parempi. Suomen sekä maa- ja metsätalouden näkökulmasta asetukseen jäi kuitenkin hankalia kohtia. Niiden kanssa on nyt sitten pärjättävä, ja tässä kansallinen toimeenpano on avainasemassa, MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen arvioi tiedotteessa.