Työmarkkinat
3.3.2022 12:31 ・ Päivitetty: 3.3.2022 12:31
Hoitajajärjestöiltä lakkovaroitus kuuteen sairaanhoitopiiriin – “Työnantaja on täysin haluton ottamaan sote-kriisiä ja hoitajapulaa vakavasti”
Hoitajaliitot Tehy ja Super jättivät tänään lakkovaroituksen kuuteen sairaanhoitopiiriin.
Lakko kestää kaksi viikkoa ja se kattaa kuuden sairaanhoitopiirin lisäksi niiden omistuksessa tai läheisessä yhteistyössä olevat yhtiöt tai osuuskunnat. Lakko alkaa perjantaina 18. maaliskuuta kello 6 ja päättyy perjantaina 1. huhtikuuta kello 6.
Kuntasektorin sopimusneuvottelut keskeytyivät tämän viikon maanantaina Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ilmoitukseen, ettei sovulle ole edellytyksiä. Hoitajajärjestöt julistivat tiistaina koko kuntasektorille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon.
Lakon piirissä on noin 25 000 Tehyn ja Superin jäsentä seuraavissa organisaatioissa: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (lukuunottamatta Kysteri-liikelaitosta), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (lukuunottamatta Keski-Suomen seututerveyskeskusta), Järvi-Suomen Terveys Oy, Docta Oy, Tervia Osaajat Oy, Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta, Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n sekä Sarastia Rekry Oy:n terveydenhuoltoalan työtehtävät, joita suoritetaan yllä mainituissa lakon kohdeorganisaatioissa.
Hoitajaliittojen mukaan lakkokohteissa annetaan suojelutyönä välitöntä hoitoa potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi. Lakon piirissä ovat työsopimussuhteiset jäsenet.
Lakkovaroitukseen johti järjestöjen mukaan työnantajan täysi haluttomuus ottaa sote-kriisiä ja hoitajapulaa neuvottelupöydässä vakavasti, jolloin mahdollisista ratkaisuista ei ole päästy edes keskustelemaan.
– Viimeistään pandemia paljasti, kuinka hauras sote-järjestelmämme on erityisesti pitkittyvissä kriiseissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä on vahvistettava pohjoismaiselle tasolle. Asiasta vallitsee laaja kansallinen yksimielisyys, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa tiedotteessa.
Lisää aiheesta
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan kantokyvyn vahvistamisen pahin este on hoitajapula.
– Haemme siihen ratkaisua sote-alan pelastusohjelman avulla työmarkkinapöydässä kuten poliittinen päättäjäkin on meitä kehottanut. Työnantaja ei ole kuitenkaan halunnut käsitellä asiaa mitenkään neuvotteluissa, vaan on päinvastoin keskeyttänyt ne. Vaikuttaa siltä, että KT on tällä hetkellä maan ainoa taho, joka ei tunnista vallitsevaa hoitajapulaa..
Järjestöt odottavat tahtoa ja konkreettisia esityksiä.
Hoitajajärjestöjen mukaan sote-kriisiin on välttämätöntä löytää tällä neuvottelukierroksella uskottava pidempiaikainen ratkaisu. Järjestöjen esittämällä sote-alan pelastusohjelmalla nostettaisiin sote-henkilöstön palkkoja 3,6 prosenttia vuosittain viiden vuoden ajan tavanomaisten sopimuskorotusten lisäksi.
Järjestöt odottavat tahtoa ja konkreettisia esityksiä tilanteen ratkaisemiseksi ensisijaisesti Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajilta, mutta myös maan hallitukselta.
– Perustuslain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat viime kädessä valtiovallan vastuulla. Kunta-alan sote-sopimuksen piirissä oleva henkilöstö siirtyy 2023 alusta hyvinvointialueille. Sen jälkeen valtio vastaa rahoituksesta myös konkreettisesti.
Kuntasektorin sopimuskausi päättyi 28. helmikuuta eikä työrauha ole enää voimassa 1. maaliskuuta alkaen. Hoitajajärjestöt muistuttavat, että työntekijöiden lakko-oikeus on perusoikeus, joka pohjautuu perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.