Valtiovarainministeriöltä on tullut selvä viesti, että hyvinvointialueiden on löydettävä itse säästökohteet eli palvelut, joita on supistettava tai jopa lakkautettava. Sama koskee kuntia, Suomen lähi- ja perushoitajaliiton edustajiston puheenjohtaja Katja Kinnunen huomauttaa tiedotteessa.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisvastuulla on edistää terveyttä ja hyvinvointia. Lainsäädäntö ja usein myös päättäjien puheet tukevat tätä linjaa, mutta teot – erityisesti leikkaukset – eivät turvaa lakisääteisten palvelujen tuottamista kansalaisille.

Kustannuspaineet kunnissa ja hyvinvointialueilla vaatisivat Superin mukaan lisäpanostuksia hyvinvointia ja terveyttä edistäviin ratkaisuihin.

KUNTALIITON alkusyksyn kuntabarometrissa noin 90 prosenttia kunnista ilmoitti, että kunnalla on tarvetta kohtalaisille tai huomattaville sopeutustoimille. Joka toisessa kunnassa oli paineita nostaa lisäksi veroprosentteja.

– Uusien veroprosenttien julkaisun jälkeen voidaan todeta, että noin viidesosa kunnista teki korotuksia tuloveroprosenttiinsa, ja nyt kunnat todennäköisesti turvautuvat valtion ja hyvinvointialueiden esimerkkien kannustamina huomattaviin sopeutustoimiin, Superista arvioidaan.

Superin edustajisto varoittaa kuntapäättäjiä leikkausten vaikutuksesta lapsiin ja kuntien tulevaisuuteen.

– Varhaiskasvatuksen laiminlyönnit ja resurssipuutteet sekä alueellinen eriytyminen voivat johtaa lasten syrjäytymiseen, jota ei myöhemmin voida korjata edes suurilla kustannuksilla, Kinnunen sanoo.

Hän arvioi, että monet nykyiset säästöpäätökset tullaan tulevaisuudessa osoittamaan tutkimuksissa ja selvityksissä virheellisiksi.

– Poliitikkojen puheet lasten tulevaisuuden turvaamisesta ovat oikeita, mutta päätöksissä on nyt suuri ristiriita. Emmekö koskaan opi, Kinnunen kysyy.