Liittojen mukaan lailla nostettaisiin hoitajien palkkatasoa sellaiseksi, että se lisää alan pito- ja vetovoimaa.Ne korostavat, että kyse olisi akuuttiin kriisiin vastaamisesta määräaikaisella lainsäädännöllä, jotta tilanne saadaan korjaantumaan.

Super ja Tehy eivät hyväksy suunnitteilla olevaa pakkolakia, joka pakottaa hoitajat työhön työtaistelutoimien aikana. Sote-ministeriryhmä keskustelee tänään laista

“Pakkolaki ei ole ratkaisu, vaan se ainoastaan pahentaa kriisiytynyttä hoitajapulaa”, Superin puheenjohtaja Silja Paavola ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteavat tiedotteessa.

Hoitajapula vaarantaa heidän mukaansa potilasturvallisuutta joka päivä ja estää suomalaisten perusoikeuksien toteutumisen.

“Hoitajapula ei korjaannu työryhmissä tai juhlapuheissa. Se vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä eduskunnalta.”

Puheenjohtajat arvioivat, että potilasturvallisuuslakia ollaan säätämässä pikavauhdilla lyhytaikaista lakkotilannetta varten, vaikka ratkaisu tarvitaan itse juurisyyhyn: kriisiytyneeseen hoitajapulaan.

“Lainsäätäjän huomio on nyt väärässä kohdassa eikä varsinaiseen ongelmaan haeta ratkaisua. On selvää, että työnantajat eivät omin toimin saa alati pahenevaa hoitajapulaa ratkaistua.”

HOITAJALIITOT toteavat, että hyvin vakava hoitajapula on kaikkien tiedossa, ja kansalaiset pitävät hoitajien vaatimuksia oikeutettuina. Ne korostavat, että palkkauksen ja työolojen korjaaminen on yksi, mutta tärkeä keino hoitoalan veto- ja pitovoiman turvaamiseksi.

Super ja Tehy sanovat olevansa kaikkien suomalaisten asialla.

“Haluamme turvata laadukkaat sote- ja varhaiskasvatuksen palvelut myös tulevaisuudessa. Kysymys on myös huoltovarmuudesta.”

Paavola huomauttaa, että jos palveluja ei pystytä turvaamaan, heikentää se merkittävästi erityisesti naisten asemaa työelämässä.

Hoitajajärjestöjen mukaan hoitajia syyllistetään voimakkaasti käytössä olevista kovista työtaistelukeinoista, vaikka keinot ovat täysin laillisia ja joita myös muut liitot ovat käyttäneet. Puheenjohtajat kysyvät, onko oikein, että hoitajat joutuvat käyttämään näin kovia keinoja hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, koska päättäjät eivät ole ottaneet vastuuta asiasta.

“Onko oikein, että näin vaativasta ja tärkeästä työstä, johon joudutaan lailla pakottamaan hoitajia, maksetaan kohtuuttoman pientä palkkaa”, puheenjohtaja Rytkönen kysyy.

“Viime kädessä valtio vastaa siitä, että kansalaisten välttämättömät palvelut turvataan, tätä palloa ei voi heittää toistuvasti muualle. Hoitajapula saadaan kääntymään parempaan suuntaan vain rahalla”, puheenjohtajat toteavat.