Edessä on uusinta vuodelta 2007. Silloinkin hoitajajärjestöt päätyivät työtaistelussaan joukkoirtisanoutumisiin ja ministeriöllä oli käytössään potilasturvalaki.

Tähän saakka kevään työtaistelu on keskittynyt kysymykseen lakon aikaisen suojelutyön riittävyydestä.

Tiistaina 13 sairaanhoitajapiiriä kertoi, ettei suojelutyön määrä tule riittämään, jos lakko huomenna alkaa. Viesti ei jättänyt Lindénille vaihtoehtoja. Hän kantaa virkavastuuta henkeä, terveyttä ja lakko-oikeutta koskevien perusoikeuksien punninnasta, joten pakkolaiksi kutsutusta potilasturvalaista on annettava esitys vaikka sitä ei toivo hallituksessa kukaan. Lain vastustajaksi on ilmoittautunut myös pääministeri Sanna Marin (sd.).

Potilasturvalaki pätisi myös joukkoirtisanoutumisiin, jotka tulkitaan käsillä olevassa työmarkkinatilanteessa työtaistelutoimeksi. Irtisanoutuvat hoitajat voidaan ainakin periaatteessa velvoittaa sakon uhalla töihin siinä missä lakkoilijatkin. On eri asia miten pakottaminen onnistuu käytännössä, jos Tehy ja Super saavat jäsenistönsä suostumaan irtisanomisiin ja poistamaan itsensä Valviran rekisteristä. Sakko ei ollut vuoden 2007 potilasturvalain mukaan automaatti ja olisi sitä tuskin nytkään. Suora sakkorangaistus rajoittaisi perustuslakiasiantuntijoiden mukaan liikaa kokoontumisvapauden piiriin kuuluvaa lakko-oikeutta.

Mitä pidempään hoitajien työtaistelu jatkuu, sitä vaarallisemmaksi se uhkaa hengen ja terveyden kannalta muuttua. Some-keskustelujen perusteella on jo nähtävillä, etteivät kaikki hoitajat tulisi pakkotyöhön suostumaan. Vaikka vastuu sovun syntymisestä on työmarkkinaosapuolilla ja valtakunnansovittelija on perustanut sovun vauhdittamiseksi lautakunnan, tilanne on tuskin ohi ennen kuin hoitajat saavat työstään kohtuulliseksi katsomansa korvauksen. Ja heidän jälkeensä samaa vaativat myös muut julkisen alan järjestöt.

Suuriin koko julkista sektoria koskeviin palkankorotuksiin ei inflaation ja nousevien korkojen taloudessa olisi varaa. Varsinkin, kun kehysten ulkopuolelta on jo syydetty valtavat määrät uutta velkarahaa koronatoimiin ja turvallisuuteen.

Useampi poliitikko on kertonut ikävöivänsä kolmikantaa. Keskitetty sopiminen on kehitetty Suomessa nimenomaan kriisioloihin. Nyt sellaiset ovat käsillä. Jos työnantajakeskusjärjestö EK on julkisesta taloudesta huolissaan, se voisi harkita uudelleen taannoista päätöstään neuvottelujen lopettamisesta.

Vuonna 2007 hoitajien vaatimukset sekoittivat myös valtakunnan politiikan. Kokoomus voitti Sari Sairaanhoitaja -kampanjallaan eduskuntavaalit ja Jyrki Kataisesta tuli pääministeri. Kokoomuksen taantuman edellä tekemää kampanjaa muistellaan työmarkkinapiireissä vieläkin kauhulla. Vahvojen poliittisten ratkaisujen puolesta puhuisivat myös tällä kertaa eduskuntavaalit, jotka käydään Suomessa ensi vuoden huhtikuussa.