Näin ollen hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden lokakuussa 2025 antaman tuomion, jolla se päätti jättää Venäjän varjolaivastoon kuuluvan Eagle S -tankkerin miehistön syytteet tutkimatta.

Käräjäoikeus jätti silti syytteet törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä sekä asianomistajien vahingonkorvausvaatimukset tutkimatta sillä perusteella, etteivät Suomen tuomioistuimet olleet asiassa toimivaltaisia.

Muutosta käräjäoikeuden tuomioon hakivat muun muassa syyttäjä ja kaksi kaapelinomistajayhtiötä eli Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Elering.

HOVIOIKEUDEN MIELESTÄ Suomen oikeusviranomaisilla on toimivalta tutkia syyttäjän aluksen miehistöä vastaan nostama syyte ja muut vaatimukset.

Hovioikeuden mukaan väitetyt rikokset on tehty Suomessa, missä tekojen seurauksetkin ovat ilmenneet.

- Suomen kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustaman alueperiaatteen nojalla aluksen miehistön rikosvastuuta voidaan siten arvioida Suomen rikosoikeuden mukaan ja syyte tutkia Suomessa, hovioikeuden tiedotteessa kerrotaan.

Hovioikeus katsoi ratkaisussaan, ettei syytteen keskeisissä tapahtumissa ole kysymys Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa tarkoitetusta merenkulkuonnettomuudesta. Yleissopimus ei siten rajoita Suomen valtion rikosoikeudellista lainkäyttövaltaa.

Hovioikeus palautti torstaina antamallaan ratkaisulla asian käräjäoikeuteen. Hovioikeuden ratkaisuun voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.