Mielipiteet

HS:n lähdesuojaa vartioi henkilö, jonka nimeä ei kerrota julkisuuteen

Lehtikuva
Helsingin Sanomat käsitteli uutisessaan valmisteilla olevaa tiedustelulakia.
Lehtikuva
Helsingin Sanomat käsitteli uutisessaan valmisteilla olevaa tiedustelulakia.
Lehtikuva
Helsingin Sanomat käsitteli uutisessaan valmisteilla olevaa tiedustelulakia.

Poliisi ei ole toistaiseksi alkanut vielä tutkia aineistoa, jonka se takavarikoi Helsingin Sanomien toimittajan kotoa viime sunnuntaina. Asunnosta takavarikoitiin muun muassa tietokone ja puhelimia sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli julkaissut Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevan jutun.

Kotietsintä sai alkunsa, kun Helsingin Sanomien toimittaja oli pyrkinyt tuhoamaan tietokonettaan vasaralla ja joutui soittamaan paikalla palokunnan. Paikalle tuli myös poliisipartio. Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja määräsi välittömällä kiireellisyysperusteella asuntoon erityisen kotietsinnän.

Kotietsinnällä takavarikoidut tavarat laitettiin sinettipusseihin ja vietiin poliisin tiloihin. Tekniset tallennusalustat, kuten tietokoneet ja puhelimet kopioidaan teknisten tutkijoiden toimesta luettavaan muotoon.

Toinen tutkinnanjohtajista, rikostarkastaja Janne Järvinen keskusrikospoliisista kertoo, että seuraavaksi poliisi sopii aineiston läpikäymisestä erikseen määrätyn etsintävaltuutetun kanssa.

Etsintävaltuutettu on käytännössä asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Koska etsintä määrättiin kiireellisenä tutkinnanjohtajan määräyksellä, myös etsintävaltuutetun määräsi poliisi. Etsintävaltuutetun tehtävä on käytännössä huolehtia siitä, että esimerkiksi lähdesuojan alainen tieto ei esitutkinnassa vaarannu.

– Aineistoa tutkitaan yhdessä etsintävaltuutetun kanssa sovittavalla tavalla, Järvinen sanoo.

Poliisi voi nähdä aineiston, mutta ei välttämättä hyödyntää sitä.

Jos etsintävaltuutettu ja poliisin tutkinnanjohtaja ovat erimielisiä siitä, voidaanko aineistoa hyödyntää tutkinnassa vai ei, aineisto sinetöidään ja hyödyntämiskieltokysymys viedään tarvittaessa käräjäoikeuden arvioitavaksi.

– Tutkinnanjohtajan tulee lähtökohtaisesti myös pystyä tutustumaan aineistoon, jotta hän ylipäätään voi muodostaa oman näkökannan siitä, kohdistuuko tiettyyn asiaan tai tietoon esimerkiksi hyödyntämis- tai todistamiskieltoa. Normaalissa kotietsinnässä ja takavarikkotilanteessa poliisi tekee tästä arvion virkavastuulla ilman etsintävaltuutettua, Järvinen sanoo.

Poliisi voi siis mahdollisesti nähdä aineiston, mutta se ei tarkoita sitä, että poliisi voisi sitä hyödyntää. Järvisen mukaan tutkinnanjohtaja voi toisaalta myös luottaa valtuutetun arvioon myös aineistoa näkemättä.

Millä perusteilla etsintävaltuutetun henkilöllisyyttä ei sitten voida kertoa julkisuuteen?

– Sitä ei kerrota tässä vielä. Etsintävaltuutettuhan ei voisi kommentoidakaan tätä asiaa. Hän on puolueeton toimija siinä epäillyn ja esitutkintaviranomaisen välissä, Järvinen sanoo.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat