Kyseinen Akkuyun ydinvoimala Etelä-Turkin Mersinissä on lähes kokonaan venäläisyhtiö Rosatomin omistuksessa.

Tapahtumassa, jossa reaktoriin tuotiin ydinpolttoainetta, puhui myös Kansainvälisen ydinenergiajärjestö IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi, joka – toisin kuin Putin ja Erdogan – saapui seremoniaan paikan päälle.

Tapahtumaa seurattiin silmä kovana myös siksi, että Erdoganin yllättävä sairastuminen eilen herätti henkiin spekulaatiot hänen terveydentilastaan ennen tärkeitä vaaleja. Erdoganin vointi heikkeni selvästi suorassa televisiolähetyksessä ja ohjelma jouduttiin keskeyttämään. Erdoganin valtakauden jatkumisen kannalta ratkaisevan tärkeisiin vaaleihin on enää alle kolme viikkoa.

ENSIN videolla puhui Putin, joka kutsui ydinvoimalaa yhdeksi ”historian suurimmista Turkin ja Venäjän yhteisistä projekteista” ja onnitteli Turkkia ”tärkeän virstanpylvään” saavuttamisesta.

Putin sanoi myös Erdoganin ja Putinin päättäneen ennen seremoniaa järjestetyssä puhelinkeskustelussaan, että Turkki ja Venäjä kehittävät yhteistyötään ydinvoiman lisäksi muillakin osa-alueilla, kuten viljantuotannossa.

Toipilaana oleva Erdogan puhui sanoja hitaasti painottaen ja hänellä oli tummat silmänaluset, mutta hänen ulkonäkönsä ei paljoa poikennut tavanomaisesta.

-  Tällä seremonialla olemme taas toteuttaneet yhden lupauksemme kansallemme, Erdogan lausui ja toivoi ydinvoimalan alkavan tuottaa sähköä mahdollisimman pian.

Hän kertoi ydinvoimalan olevan merkkipaalu Turkille sekä noin 20 miljardin dollarin arvoinen sijoitus.

Turkki ja Venäjä sopivat Akkuyun ydinvoimalan rakentamisesta vuonna 2010. Turkin mukaan sen on määrä tuottaa valmistuessaan noin 10 prosenttia maan sähköntarpeesta.

Ydinvoimauutisista raportoiva VNN-media on kertonut aiemmin, että sähköntuotannon toivotaan alkavan ensi vuonna.

VIIME viikkoina Erdogan on kampanjoinut tiiviisti Turkissa toukokuun 14. päivänä pidettävien tärkeiden vaalien vuoksi. Vaalit uhkaavat hänen parikymmenvuotisen valtakautensa jatkumista. Akkuyun ydinvoimalan polttoaineseremonia oli yksi merkittävimmistä vaalitilaisuuksista.

Erdoganin vointi heikkeni selvästi eilen kesken televisioidun vaalihaastattelun, mikä aiheutti hämmennystä studiossa ja keskeytti haastattelun. Erdogan selitti tauon jälkeen saaneensa vatsataudin kiivastahtisen kampanjoinnin aikana.

Myöhemmin Erdogan ilmoitti Twitterissä joutuvansa lepäämään lääkärin suosituksesta. Hän ilmoitti aluksi peruvansa vaaliesiintymisensä kolmessa Turkin kaupungissa, ja tänään hänen ilmoitettiin peruneen matkan Mersiniin sekä erään toisen vaaliesiintymisen tällä viikolla Etelä-Turkissa.

Turkin terveysministeri Fahrettin Koca ilmoitti tänään iltapäivällä televisiossa, että Erdoganin vointi on parantunut ja presidentti palaa työhön niin pian kuin mahdollista. Kyseessä oli Kocan mukaan tulehdusperäinen mahatauti, jonka oireet ovat nyt helpottuneet. Hän välitti Erdoganin terveiset ja vakuutti Erdoganin voinnin olevan ”oikein hyvä”.

TURKIN medioiden mukaan Erdogan on perunut myös tämäniltaisen, useilla kanavilla samanaikaisesti esitettävän televisioesiintymisen, jonka oli määrä tavoittaa Euroopassa asuvat turkkilaisäänestäjät.

Erdoganin – kuten Putininkin – terveydentilasta on aina liikkunut paljon huhuja: hänen värittömiä kasvojaan tai heikolta näyttänyttä kävelyään on spekuloitu sosiaalisessa mediassa sekä Turkin harvoissa riippumattomissa tai opposition omistuksessa olevissa medioissa.

Hänelle tehtiin ainakin kaksi mahaleikkausta yli kymmenen vuotta sitten, mutta vakavan tai kroonisen sairauden olemassaoloa ei ole vahvistettu.

Erdoganin terveyden spekuloiminen julkisesti voi johtaa Turkissa syytteeseen presidentin halventamisesta.

PAKOTTEET Venäjää vastaan ovat hankaloittaneet Akkuyun ydinvoimalan rakentamista, myönsi voimalaa johtava Sergei Butskik Mersinissä uutistoimisto AFP:n mukaan.

-  Kyllä, meillä on ollut tiettyjä logistisia ongelmia, hän sanoi tänään paikalla olleille toimittajille ennen seremonian alkamista.

Butskikin mukaan kuljetusreitit ovat pakotteiden myötä pidentyneet, kun kaikki laivayhtiöt eivät pysty työskentelemään Venäjän kanssa.

-  Sanktiot kyllä tuntuvat, mutta tämä ei ole vaikuttanut tehtaan rakentamisen laatuun, hän vakuutti.

TURKKI on ollut sotilasliitto Naton jäsen jo vuodesta 1952, ja sillä on yksi Naton merkittävimmistä armeijoista. Silti Turkki on pitänyt yllä suhteita Venäjään sen Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta.

Interfax-uutistoimiston mukaan Erdoganin ja Putinin oli määrä ennen seremoniaa keskustella puhelimitse Ukrainasta sekä maiden kahdenvälisistä asioista. Putinin hallinnon on jopa epäilty yrittävän vaikuttaa taustalla Turkin vaaleihin siten, että Erdogan voittaisi vaalit.

Toisaalta Venäjän-vastaiset pakotteet eivät sido Turkkia, koska se ei ole EU:n jäsen, vaikka onkin hakijamaa. Venäläiset pääsevät myös matkustamaan Turkkiin viisumivapaasti pitkiksi ajoiksi.

Turkki on yrittänyt tuoda itseään esille rauhanvälittäjän roolissa Ukrainan sodassa ja tarjoutunut useaan otteeseen välittäjäksi Venäjän ja Ukrainan välille aselevon aikaansaamiseksi. Muutamat neuvotteluyritykset Istanbulissa sodan alkupuolella kuitenkin ajautuivat umpikujaan, eikä uusia neuvotteluja ole tiedossa taistelujen jatkuessa kiivaina erityisesti Itä-Ukrainassa.

Sen sijaan Turkki onnistui YK:n kanssa välittämään Ukrainan ja Venäjän välille merkittävän viljasopimuksen. Sopimuksella mahdollistettiin ukrainalaisen viljan ja elintärkeiden vientituotteiden lähettäminen Mustanmeren satamista sodan aikana.

Venäjä on kuitenkin äskettäin uhannut voivansa vetäytyä viljasopimuksesta, jos venäläisten vientituotteiden rajoituksia ei poisteta.

TOISAALTA maiden suhteet ovat monimutkaiset. Syyrian sodassa Venäjä on tukenut presidentti Bashar al-Assadia Iranin kanssa, ja Turkki on sodan alusta asti tukenut näkyvästi kapinallisia, ottaen jopa haltuunsa alueita Pohjois-Syyriassa.

Putin on kuitenkin viime aikoina yrittänyt tuoda Erdogania ja Assadia neuvottelupöytään, ja tällä viikolla Turkin puolustusministeri sekä maan korkein tiedusteluviranomainen vierailivat Moskovassa tapaamassa syyrialaisia ja iranilaisia kollegojaan.