Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

HUSin ylilääkäriltä tyly lyttäys Ylellä uutiskuvista tutulle koronalta suojautumiselle: “Lähinnä naureskelen”

Asko Järvinen.

Suomessa on viime päivinä keskusteltu runsaasti erilaisten suojamaskien tarpeellisuudesta.

Demokraatti

Demokraatti

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen kertoi oman kantansa tänään Ylen Ykkösaamussa.

Järvisen mukaan tavallinen ihminen tarvitsee suojamaskia harvoin.

– Näissä lähikontakteissa, jos on ruuhkabussi, siellä saattaisi ehkä olla ehkä hyötyä, koska siellä on lähikontaktia ja matka pitkä. Ongelma tässä on se, että ihmiset haluavat helposti niitä suojaimia ja kokevat, että silloin olla suojassa. Mutta ne tehokkaimmat suojatoimenpiteet tulevat käyttäytymisestä. Helposti saattaa olla, että sitten se suojain antaa väärää turvallisuuden tunnetta, Järvinen pohdiskeli.

Hän painotti koronalta suojautumiskeinona ennen kaikkea käsienpesua, etäisyyden pitämistä sekä  turhan liikkumisen ja väkijoukkoon menemisen välttämistä.

– Tehokkaimmin nämä suojaimet suojaavat silloin, jos ne ovat sen sairastuneen päälle eli silloin niitä pärskeitä ei tule – tai juuri sairastumassa olevan päällä. Sitten on tietysti myös riski, miten suojaimia käytetään, ettei suojaimia poistettaessa kontaminoida eli viedä viruksia hengitysteiden läheisyyteen, nenän juureen tai muualle. Sama koskee suojahansikkaita. On riski, että silloin pestään käsiä vähemmän ja itse asiassa likaisilla hansikkailla levitellään virusta laajemmin. Eli se tuo sellaista subjektiivista suojan tuntua, joka tuntuu hyvältä, mutta välttämättä se suoja ei ole oikea.

– Tämä on asia, minkä me olemme terveydenhuollossa tiedostaneet sangen hyvin, että ihmiset haluavat suojaimia, mutta oikeat toimintamallit ovat itse asiassa paljon tärkeämpiä kuin ne fyysiset suojaimet.

Torppaa katujen ja puiden desinfioinnin.

Järvinen huomautti myös, että tällä hetkellä kaikenlaisten erilaisten hengityssuojaimien saatavuus on yleismaailmallisesti sangen hankalaa.

– Silloin tietysti on järkevää, että varaamme ne siihen mistä on eniten hyötyä, hän sanoi viitaten erilaiseen terveydenhuollon henkilöstöön.

Järvisen mukaan kangasmaski saattaa antaa jonkinlaista suojaa tavalliselle kansalaiselle sairastuneen suun ja nenän edessä, jos se estää pärskeitä.

– Mutta sehän saattaa päästää jossain määrin viruksia lävitse. Riski on, että suojaimen pintaan tulee viruksia ja sitten viedään niitä eteenpäin.

Aasiassa on käytetty erinäköisiä maskeja jo vuosikausia. Järvinen totesi, että Aasiassa väestötiheydet ovat suuria ja että siellä on opittu tällä tavalla suojaamaan kanssaihmisiä ja kulttuuriin on kuulunut kasvojen peittäminen.

Uutisissa on näytetty myös kuvia, kuinka ulkomailla desinfioidaan katuja, puita ja pensaita. Tähän Järvisen arvio oli varsin karu.

– Kyllä minun täytyy sanoa, että minä lähinnä näille uutiskuville naureskelen. Minä en ymmärrä mitä hyötyä siinä on. Minä luulen, että se on enemmän tämmöistä omille kansalaisille suunnattua show-meininkiä vailla merkitystä taudin leviämisen estossa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE