Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä sai enää 25 edustajaa 45-paikkaiseen valtuustoon, kun tähän saakka puolueen ja sen tukemien valtuutettujen paikkamäärä on ollut 38. Yhtenäinen Venäjä ei esiintynyt vaaleissa omilla tunnuksillaan, vaan puolueen ehdokkaat yrittivät esiintyä ”itsenäisinä” vaalitappion siintäessä.

– Tällainen vaalitulos ei anna hallinnolle hengähdystaukoa. Mielenkiintoista on nähdä rauhoittuuko tilanne. Näkemykseni on, että ei. Hyvin monelle on jäänyt paljon hampaankoloon, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Hän odottaa kuitenkin, että jonkinlainen suvantovaihe on edessä.

– Moskovan vaalit olivat kenraaliharjoitus vuoden 2021 duuman vaaleja varten, Lassila ennustaa.

Moskovassa tämä tarkoitti sitä, että kommunistit voittivat vaalit. He nostivat paikkamääränsä kolmeentoista viidestä. Vasemmalle kallistuva Oikeudenmukainen Venäjä sai kolme sekä liberaali Jabloko neljä paikkaa.

– Moskovassa kommunistien kannatus ei ole erityisen korkeata. Siinä mielessä protestiäänestäminen on tuottanut tulosta. On annettu näpäytys valtapuolueelle, Lassila sanoo.

Kommunistit, kansallismielisen Vladimir Zhirinovskin LDPR ja Oikeudenmukainen Venäjä muodostavat niin sanotun valtarakenteeseen kuuluvan systeemiopposition. Ne ovat puolueita, jotka ovat muodollisesti oppositiossa, mutta tottelevat Putinia.

– Kommunistisella puolueella on tietynlainen varaventtiilin funktio Kremlistä johdetussa järjestelmässä. Kommunistit eivät ole todellisuudessa mikään oikea oppositiopuolue, vaan he ovat Kremlin taskussa kaikessa olennaisessa, arvioi entinen suurlähettiläs Hannu Himanen.

Himanen toimi Suomen suurlähettiläänä Moskovassa 2012–2016.

Sunnuntain paikallisvaaleissa valittiin useiden pormestarien ja joidenkin muiden paikallishallinnon jäsenien ohella kaikkiaan 13 alueparlamentin päättäjät. Yhtenäinen Venäjä ilmoitti saaneensa enemmistön 11:ssä niistä 12 alueesta, joilla se asetti ehdokkaita. Habarovskin alueella Kaukoidässä selkeän voiton sai Kremlin apupuolue LDPR.

Paikallisvaalit pidettiin myös Venäjän miehittämällä Krimillä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ilmoitti Twitterissä, ettei Suomi tunnusta paikallisvaalien tulosta laittomasti miehitetyllä niemimaalla.

Himasen mukaan kuvat Moskovan mielenosoituksista eivät kuvasta koko Venäjän tilannetta lainkaan. Hänen mukaansa maakunnissa eletään hyvin erilaisessa maailmassa.

– Siellä on joissakin keskuksissa jonkin verran oppositioliikehdintää, mutta oppositio on äärimmäisen ahtaalla, ja muilla kuin valtarakenteen ehdokkailla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta menestyä vaaleissa, Himanen kertoo.

Yhtenäisen Venäjän ja LDPR:n lisäksi kuvernöörien ja kaupunginjohtajien paikkoja on kommunisteilla. Lassila pohtii, pysyvätkö systeemiopposition edustajat lojaaleina Kremlille, vai onko heillä halua osoittaa aitoa oppositiohenkeä.

Hänen mukaansa Moskovassa näin voi käydä, mutta tilanne on muualla aivan erilainen. Moskovassa kriisi on puhtaasti poliittinen, mutta takamailla kriisi on sosioekonominen. Siellä Kreml pystyy käyttämään taloudellista ruuvia pitääkseen tilanteen hallussaan.

Opposition mukaan vaalivilppi oli yleistä ja äänestysprosentti jäi erittäin alhaiseksi. Vaaliuurniin työnnettiin muun muassa ylimääräisiä äänestyslippuja, paikoin avoimesti. Lassilan mukaan väärentäminen kävi hänelle selväksi jo sunnuntaina, kun hän katsoi äänestämistä Siperiassa.

Erityisen kiivaaksi vaalikamppailu vaalivilppisyytteineen kehkeytyi Pietarissa. Virallisten tulosten mukaan Pietarin kuvernööriksi eli kaupunginjohtajaksi valittiin Putinin tukema Aleksander Beglov, joka on toiminut virkaatekevänä kuvernöörinä viime vuodesta lähtien. Beglovin ääniosuuden kerrottiin nousseen noin 65 prosenttiin.

– Näyttää siltä, että valtarakenteen suunnitelma toteutui sellaisenaan, Himanen arvioi.

Lassila pitää Pietarin kuvernöörinvaalia täydellisenä skandaalina. Hän sanoo, että Beglov on runnottu läpi vaalien ensimmäisellä kierroksella keinolla millä hyvänsä.

– Viikko sitten Beglovin vahvin haastaja, kommunistien (Vladimir) Bortko vetäytyi vaaleista, ja ilmitulleiden tietojen mukaan se oli suoraan presidentinhallinnosta tullut määräys, Lassila kertoo.

Hänen mukaansa Pietarin vaalitulos saattaa kieliä siitä, että Kreml pystyy pitämään otteensa kuvernöörinvaaleissa.

Se taas saattaa johtaa siihen, että kuvernöörien valtaa tullaan jatkossa vahvistamaan entisestään, ja hankalammin Kremlin näpeissä pysyviltä valtuustoilta viedään vähäinenkin valta pois.

STT–ANTTI AUTIO