Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Mielipiteet

19.1.2022 15:11 ・ Päivitetty: 19.1.2022 15:11

Hyvinvointialueen toiminta rahoitetaan pääasiassa verovaroin

Minna Lehtinen

Aluevaalien alla keskustelu hyvinvointialueiden rahoituksesta kiihtyy. Keskusteluissa nousee esille niin huoli rahoituksen riittävyydestä, ”hallintohimmelin kalleus”, palveluista leikkaaminen kuin veronkorotukset. Kiivasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttaa myös niin kutsuttu maakuntavero.

Mika Pietilä

SDP:n Oulun piirin puheenjohtaja

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestäminen siirtyy 1.1.2023 alkaen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Tässä muutoksessa kunnista siirretään hyvinvointialueille koko maan tasolla yhtä paljon kustannuksia ja tuloja. Siirtyvät sote-palveluiden ja pelastustoimen kustannukset ovat noin 19,9 mrd euroa. Saman verran kuntien tuloista siirretään valtionosuuksia ja verotuloja hyvinvointialueiden järjestämien palveluiden rahoittamiseksi. Kunnat eivät siis enää jatkossa maksa sote- ja pelastuspalveluiden kuluja vaan valtio rahoittaa pääosin verovaroin nämä hyvinvointialueiden järjestämiseksi siirtyvät palvelut. Pieni osa hyvinvointialueen kuluista katetaan asiakasmaksuilla.

”Veron nimeä tärkeämpää on verotuksen oikeudenmukaisuus”

Keskustelu hyvinvointialueiden palveluiden rahoituksesta on mielestäni eksynyt polulta. Kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät tulot – valtionosuudet ja verotulot – ovat kaikki verorahaa, jotka kerätään suomalaisilta veromaksajilta. Onko hyvinvointialueen toiminnan rahoittamiseen suunnattava vero nimeltään maakuntavero, hyvinvointivero, kuntavero tai valtionvero ei liene ydinkysymys. Veron nimeä tärkeämpää on verotuksen oikeudenmukaisuus, että verovarat riittävät kansalaisille lakisääteisten palveluiden järjestämiseen ja tavoite ettei kokonaisveroaste nouse.

Hyvinvointialueilla tulee olla aito kyky päättää alueen palveluista. Tähän tarvitaan kestävä rahoitusmalli, joka turvaa rahoituksen riittävyyden. Rahoitusmallin olisi oltava myös sellainen, että se kannustaa alueita tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan. Uusien rahoitusmallien käyttöönotto ei saa johtaa korkeampaan kokonaisverotukseen. Kaikissa malleissa edellytyksenä on oltava verotulojen tasausjärjestelmä, jotta palvelut voidaan taata ja hyvinvointialueiden väliset erot eivät pääse kärjistymään.

Hyvinvointialueiden verotusoikeus on tällä hetkellä laajapohjaisessa selvityksessä ja mallin yksityiskohtiin voidaan ottaa kantaa työn valmistuttua. On muistettava myös se, että hyvinvointialueet eivät päätä mahdollisesta veromallista vaan sen tekee lopulta Suomen eduskunta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU