-Budjettiriihestä ei tullut ennakoimattomia uusia linjauksia. Talouspolitiikan perushaasteet ovat edelleen samat. Talouden isossa kuvassa ongelmat ovat edelleenkin viennin kapea-alaisuus ja vaimeus. Talouskasvuennusteet ovat huolestuttavan alhaiset myös työllisyyden kannalta. Hallitus ottaa lisää lainaa niin tänä kuin ensi vuonnakin, ja samalla tehdään merkittäviä leikkauksia muun muassa koulutukseen ja tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin – siis tulevaisuusinvestointeihin, kirjoittaa SDP:n kansanedustaja ja entinen työministeri Lauri Ihalainen budjettikannanotossaan.

-Sinänsä oikea työllisyystavoite ei näillä eväillä tule toteutumaan ja sylissä on nyt pitkäaikaistyöttömyyden Suomen ennätys. Työllisyyteen ohjattava rahoitus on riittämätön tarpeisiin nähden, Ihalainen jyrisee.

-Pyrkimys käyttää työttömyyteen meneviä rahoja aktiiviseen työllistämisen tukemiseen on kannatettava. Ns. Rinteen malli on saanut laajaa kannatusta ja SDP on esittänyt konkreettisia esityksiä pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi. Budjettiriihestä olisi odottanut konkreettista toimenpideohjelmaa pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi, johon liittyen SDP on tehnyt konkreettisen 15 kohdan toimenpideohjelman.

-Hallitus lähti viime syksynä innokkaasti ajamaan pakkolakipakettia ohittaen kolmikantavalmistelut. muutoinkin poliittisen kentän oikealta laidalta yrittäjäjärjestöjen kannustamana vaadittiin kolmikantavalmistelun hylkäämistä ja markkinavoimien ajamista sopimuspolitiikkaan. Kiky-sopimuksen aikaansaaminen palautti kolmikantavalmistelun oikeille raiteilleen.

-Nyt budjettiriihessä hallitus esitti, että ns. työllisyyspaketin valmisteluja siirretään kolmikantapöytään. Hyvä näin. Tälle on sikälikin perusteet, että neuvottelujen kohteena on työllistämiseen ja työttömyysturvaan suunnatun rahoituksen käyttämistä työllistämiskysymyksen madaltamiseen ja työllistämiseen.

Ihalainen muistuttaa, että hallitus on jo aikaisemmilla päätöksillä leikkaamassa yli 200 miljoonaa euroa työttömyysturvaetuuksia mm. ansioturvan kestoa lyhentäen ja saantiehtoja tiukentaen. Siksi nyt käynnistyvässä kolmikantatyössä tulisikin turvan lisäleikkaamisen sijasta keskittyä työllisyysrahojen käynnistämiseen aktiivitoimin mm. palkkatuen, työllistämisetelin, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen muodossa. Erityisesti näissä neuvotteluissa tulisi keskittyä pitkäaikaistyöttömyyden korjaamiseen. Näillä toimilla on työllistäviä vaikutuksia. Työllisyysturvan lisäheikentäminen ajaa ihmisiä yhä suuremmassa määrin korkean työttömyyden keskellä toimeentuloturvan varaan ja kasvavien asumistukien varaan.

-Toivottavasti työllisyyspakettineuvottelussa saadaan työllisyyden kannalta aitoja tuloksia kiky-sopimuksen hengessä. Mutta näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan ratkaista sitä talouspolitiikan suurta haastetta, jotka johtuvat viennin vähäisyydestä, investointien laimeudesta ja sen seurauksena talouskasvun alhaisuudesta. Näihin liittyvät haasteet odottavat ratkaisuja, jotta työllisyys saadaan kestävällä tavalla parannettua, Ihalainen huomauttaa.