Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Mielipiteet

9.5.2020 06:00 ・ Päivitetty: 8.5.2020 11:39

Ihanne yhtenäisestä Euroopasta elää vahvana

Jani Kokko ja Yannick Lahti (edessä) kirjoittavat Eurooppa-päivänä yhtenäisestä Euroopasta.

Euroopassa toukokuun 9. päivä on juhlapäivä niin lännessä kuin idässä. Eurooppa-päivän ja Voitonpäivän juuret ovat samat, mutta näkökulmat vaihtelevat Brysselin ja Moskovan välillä.

Demokraatti

Demokraatti

Toisessa katsotaan tulevaisuuteen ja toisessa menneisyyteen. Idässä muistellaan edelleen sotaa ja siinä saavutettua voittoa. Lännessä muistellaan rauhaa ja siitä alkanutta yhteistyötä ja kehitystä.

Venäjälle toukokuun 9. päivä edustaa Neuvostoliiton voittoa natsismista ja fasismista. Menneisyyden saavutuksella pyritään vahvistamaan kansallistunnetta ja osaltaan oikeuttamaan Venäjän nykyistä politiikkaa naapurimaita ja koko maanosaa kohtaan. Historian politisoimisella pyritään palauttamaan Venäjän suurvalta-asema Euroopassa, se valta-asema jonka Neuvostoliitto saavutti vyöryessään Saksaan läpi itäisen Euroopan.

Läntiselle Euroopalle ja Euroopan unionille toukokuun 9. päivä ei niinkään edusta menneisyyden muistelua vaan idealismia tulevaisuutta kohtaan. Tänä päivänä vuonna 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti julistuksen Euroopan integraatiosta. Schuman halusi Euroopan yhdentymisellä sitoa Ranskan ja Saksan taloudellisesti niin tiivisti yhteen, että uusi suursota Euroopassa olisi mahdoton.

Schumannin julistuksesta kehittyi vuoteen 1957 mennessä Ranskan, Länsi-Saksan, Italian ja Benelux-maiden muodostama Hiili- ja teräsyhteisö, josta on kehittynyt vuosikymmenien aikana 27 maan poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen yhteisö.

Schuman periaatteet ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan aikaisemmin.

Tällä hetkellä Robert Schumanin ihanne yhtenäisestä Euroopasta on yhdessä historiansa pahimmassa kriisissä. Britannian irtaantuminen unionista, Venäjän voimapolitiikka sekä kansallismielisyyden ja populismin nousu ovat heittäneet synkän varjon unionin kehitykselle ja olemassaololle.

Euroopan unioni voi vastata näihin ongelmiin arvoilla, solidaarisuudella ja yhtenäisyydellä, tässä suhteessa Schuman periaatteet ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan aikaisemmin. Integraation syventäminen on ainoa keino unionin yhtenäisyyden ja demokratian vahvistamiseksi kansalaisten silmissä.

Integraation syventäminen ei kuitenkaan ole mahdollista elleivät jäsenmaiden johtajat pysty löytämään yhteistä näkemystä unionin tulevaisuudesta. Halutaanko Euroopan unionin olevan liittovaltio vai valtioiden liitto?

Jani Kokko
Varapuheenjohtaja
Euroopan neuvoston kongressin Suomen valtuuskunta

Yannick Lahti
Väitöskirjatutkija
Bolognan yliopisto

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU