Työuupumusluvuista uutisoi maanantaina Helsingin Sanomat.

Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä merkittävä ja kasvava syy sairaspoissaoloihin työpaikoilla.

Filatov pitää tärkeänä, että työpaikoilla tunnistetaan työuupumus entistä paremmin.

SDP haluaa, että työnantajan velvollisuuksista psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja arvioimisessa säädetään täsmällisemmin. Lisäksi työterveyshuollon ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden roolia työhön paluussa pitäisi vahvistaa.

– Ihmisen työpanos ei voi olla aina yli 100-prosenttinen. Jos huippusuoritusta vaaditaan jatkuvasti, kamelin selkä katkeaa. Fyysinen työsuojelumme on huipputasoista, tehdään myös mielen hyvinvoinnin suojelusta huippua, Filatov vaatii.

FILATOVIN mukaan Suomen satsaus mielenterveyden palveluihin on eurooppalaisittain alhainen. Kustannukset sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden suuresta määrästä nousevat korkeiksi.

– Painopiste on käännettävä toisinpäin. Kyse on hyvinvointitalouteen investoinnista, jolla voidaan saavuttaa suuret säästöt. Myönteisen vanhemmuuden tukeminen on yksi tehokas keino ongelmien ehkäisyssä.

Hän muistuttaa, että mielenterveys rakentuu lapsuudessa, ja siksi varhaiset mielenterveyttä edistävät toimet ovat tehokkaimpia. Noin puolet masennustiloista ja ahdistuneisuushäiriöistä on hänen mukaansa ehkäistävissä lapsiin ja nuoriin kohdistettavilla toimilla. Näin elämänpituisessa tarkastelussa varhain mielenterveyteen kohdistuvien sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen.

– SDP:n mielestä työelämän joustavuutta pitää lisätä. Yksi keskeinen toimi on, että työntekijä voi jatkossa vaikuttaa työaikaansa paremmin. Lisäksi perheiden arkea ja vanhemmuutta pitää tukea perheystävällisellä työkulttuurilla, joka tarkoittaa erilaisten elämäntilanteiden huomioimista osana työpaikan käytäntöjä.

Filatovin mielestä palveluiden ja työpaikan pitää joustaa, jotta vanhemmat voivat osallistua esimerkiksi perhekohtaisiin terveystarkastuksiin ja saada apua ennen ongelmien ja kuormituksen kärjistymistä.

– Erityisesti nuorten naisten mielenterveyden ongelmat, muun muassa ahdistus on kasvanut miehiä enemmän. Selvitysten mukaan merkittävä syy on sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat. Ala- ja työpaikkakohtaisesti tarkasteltuna erot sukupuolten välillä eivät ole merkittäviä, ja siksi työpaikoilla on iso merkitys.