Jonottajia alettiin päästää sisään kirkkoon Senaatintorilta puoli kahdentoista aikaan, ja pisimmillään aamupäivän aikana jono kiersi Senaatintorilla Hallituskadun kulmalta Snellmaninkadun puolelle.

ENSIMMÄINEN ihminen jonossa oli vantaalainen lukionopettaja Sinikka Haaksiluoto, joka saapui jonottamaan aamukahdeksan aikaan.

Haaksiluoto kertoo STT:lle tavanneensa Ahtisaaren vuonna 2018 Espoossa Ahtisaari-päivillä. Hänen entinen oppilaansa, sdp:n entinen kansanedustaja ja Ahtisaaren rauhanjärjestö CMI:ssä työskennellyt Hussein al-Taee esitteli Haaksiluodon Ahtisaarelle.

- Hän sanoi, että kerro sellaiset terveiset oppilaille, että kun heillä on joku tärkeä päämäärä elämässä, niin ei saa ikinä antaa periksi. Tämä on minulle jäänyt kirkkaana mieleen, ja yritän itsekin soveltaa sitä elämässäni. Että en luovuta, ja sen takia olen itsekin ollut täällä aamukahdeksalta, sanoo Haaksiluoto.

Haaksiluoto kertoo olleensa myös Helsingin tuomiokirkossa, kun presidentti Mauno Koivisto siunattiin vuonna 2017.

Haaksiluodon mukaan Ahtisaari oli läntisten arvojen vankka puolustaja ja valtionpäämiehenä käytännönläheinen. Hän pitää Ahtisaarta kansan presidenttinä.

- Hän oli se länteen vievä presidentti, joka oli ulkopolitiikan mestari ja keulakuva. Ei niinkään sisäpolitiikan suuri tähti, sanoo Haaksiluoto.

ENSIMMÄISTEN joukossa Helsingin tuomiokirkkoon jonotti myös Indonesiassa Acehin rauhanprosessissa vahvasti taustalla vaikuttanut Juha Christensen. Osan vuodesta Singaporessa asuva Christensen saapui kirkolle vaimonsa kanssa aamuyhdeksän jälkeen.

- Olemme totta kai menettäneet suuren miehen, Christensen sanoo.

Ruotsalaisyhtiön toimitusjohtajana työskennellyt Christensen alkoi omien sanojensa mukaan seurata Acehin alueen kiistaa syvästä mielenkiinnosta 2000-luvun alussa. Hän kertoo esitelleensä tilanteen vuonna 2004 Ahtisaarelle, jonka välittämänä alueelle neuvoteltiin lopulta rauha kapinallisliikkeen ja Indonesian hallituksen välillä. Ennen Aceh-prosessia hän ei tuntenut Ahtisaarta.

Ahtisaarella oli Christensenin mukaan ominaisuudet, joilla herättää osapuolissa kokemus siitä, että heitä kohdellaan reilusti.

- Ahtisaaren vilpitön, sydämen pohjasta lähtevä halu saada rauha, se intohimo. Sitä voisi kuvailla positiivisesti pikkupojan intona, sanoo Christensen.

Hänen mukaansa valtiolliset hautajaiset ovat oikeantyylinen arvokas juhlatilaisuus, joilla muistaa Ahtisaarta.

Ahtisaari kuoli lokakuussa 86-vuotiaana. Siunaustilaisuuden jälkeen hänen arkkunsa lasketaan Hietaniemen hautausmaalle.

Uutista päivitetty laajempaan versioon kello 12.57.