Vaatimus koskee myös Suomea, sillä Suomi oli mukana kouluttamassa naisia poliiseiksi Afganistanissa vuosina 2007-2016 osana Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiota.

Naispoliisit joutuivat Taleban-äärihallinnon vainoamiksi Afganistanissa sen jälkeen, kun Taleban palasi valtaan 2021 Yhdysvaltojen dramaattisen vetäytymisen jälkeen ja alkoi hallita maata radikaalilla islamin tulkinnallaan.

RAPORTIN mukaan maiden tulisi kiireellisesti tunnistaa Afganistanissa, muissa maissa tai EU-maiden pakolaisleireillä odottavat naispoliisit ja auttaa heidät turvaan.

Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiossa (Eupol) Afganistanissa työskenteli eri aikoina 20-40 suomalaista, jotka kouluttivat afganistanilaisia poliiseja, myös naispoliiseja. Tarkoitus oli auttaa Afganistania rakentamaan oikeusvaltiota ja parantamaan ihmisoikeuksia.

Eri ajankohtina operaatiossa työskenteli 20-40 suomalaista kerrallaan. Suomesta lähti Afganistaniin paitsi poliiseja myös esimerkiksi ihmisoikeus-, tasa-arvokysymys- ja oikeusvaltion kehittämisen asiantuntijoita.

PANOSTUS oli Suomelta kokoonsa nähden merkittävä, sillä enimmilläänkin EU:n työntekijöitä oli mukana parisensataa.

-  Meidän yksi päämäärämme Eupolina oli kouluttaa naispoliiseja, ja nostimme heitä esiin voimakkaasti. Mutta sitten lähdimme kiireellä pois sieltä, ja kaikki tietävät heidän olleen yhteys meihin, sanoo Ranskasta puhelimitse tavoitettu Pia Stjernvall.

Hän toimi operaation apulaispäällikkönä ja päällikkönä vuosina 2014-2015.

-  Minun mielestäni jokaisen naispoliisin pitäisi saada turvapaikka. Monta yötöntä yötä olen viettänyt miettien, mitä ihmisille Afganistanissa kuuluu, Stjernvall sanoi STT:lle.

Stjernvall piti todella ikävänä asiana myös sitä, että myös moni Eupolin työntekijä jäi Afganistaniin. Entistä ulkoministeriä Pekka Haavistoa (vihr.) hän kiittää siitä, että ainakin Suomen suurlähetystössä työskennelleet pääsivät Suomeen.

Operaation entinen suomalaispäällikkö Jukka Savolainen ei koe, että Suomen työ olisi mennyt hukkaan. Savolainen johti operaatiota heinäkuusta 2010 toukokuuhun 2012.

-  Ajattelen, että sinne mentiin kertomaan, millainen yhteiskunta voisi olla ja että vaihtoehtoinen yhteiskunta on mahdollinen. Tämä voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä Afganistaniin positiivisesti, hän sanoi STT:lle.

NYKYISEN työnsä vuoksi Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajana Savolainen ei halunnut ottaa kantaa siihen, onko Suomella vastuu tarjota turvapaikkaa naispoliiseille.

Human Rights Watchin raporttiin haastatellut yli parikymmentä entistä naispoliisia kokevat tulleensa ”tuplasti petetyiksi”.

Ensin heidät petti maan entinen hallitus sulkemalla silmät naispoliisien laajamittaiselta seksuaaliselta ahdistelulta ja kollegoidensa tai esimiestensä raiskaamisilta, joista tekijöitä ei ole rangaistu. Toisen kerran naispoliisit kokivat tulleensa petetyiksi, kun heidät kouluttaneet länsimaat – kuten Yhdysvallat, Kanada, Japani sekä EU-maat, myös Suomi – eivät tarjonneetkaan turvapaikkoja naispoliiseille, kun äärijärjestö Taleban nousi valtaan.

Raportin mukaan Taleban on määrännyt joitain naispoliiseja takaisin töihin ja esimerkiksi suorittamaan ruumiintarkastuksia naisille Talebanin tarkastuspisteillä tai valvomaan naisvankeja, mutta valtaosa on melkeinpä teljetty koteihinsa.

-  Kaikki tiesivät minun olevan poliisi. (Talebanin tultua) jätin taloni ja kaiken omaisuuteni kotiin, otin vain kassillisen vaatteita ja vein lapseni mieheni veljen taloon. Mieheni kertoi kaikille, että hänen vaimonsa oli lähtenyt Iraniin. Hän käski (naapureitamme) sanomaan, etteivät he tunne ketään minun nimelläni, kertoi Human Rights Watchille nimettömänä puhunut entinen naispoliisi.

YK on luonnehtinut Taleban-hallinnon asettamia rajoituksia naisille sukupuolittuneeksi apartheidiksi. Elokuussa Taleban jopa kielsi naisilta puhumisen kotinsa ulkopuolella, etteivät suvun ulkopuoliset miehet kuulisi heidän ääntään.

Viime viikolla EU-tuomioistuin linjasi, että EU-maat voivat myöntää afganistanilaisille naisille turvapaikan pelkästään kansallisuuden ja sukupuolen perusteella. Tuomioistuimen mukaan puhutaan jo vainosta, joka oikeuttaa pakolaisaseman tunnustamiseen.

Suomelle sukupuoli oli Afganistanista tulleiden osalta valintakriteeri jo ennen EU-tuomioistuimen linjausta. Sisäministeriöstä ei kuitenkaan kerrottu STT:lle, onko Suomeen tulleiden afganistanilaispakolaisten joukossa ollut naispoliiseja.

Tänä vuonna Suomeen otettavasta 500 kiintiöpakolaisesta 150 on afganistanilaisia, kertoi sisäministeriön maahanmuutto-osaston erityisasiantuntija Mari Helenius sähköpostitse STT:lle. Vielä ei hänen mukaansa ole päätetty, keitä Suomi ottaisi, mutta naisten heikentynyt asema otetaan huomioon.

-  Tämän vuoden kiintiön osalta kohdentamisessa on painotettu afganistanilaisten pakolaisten osalta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä, joihin kohdistuu heidän sukupuolensa perusteella uhkaa, leskien ja yksinhuoltajaäitien perheitä, ihmisoikeuspuolustajia, naisaktivisteja ja toimittajia sekä muita erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, Helenius kertoo.

Ylipäätään kiintiöpakolaisia kuitenkin otetaan Suomeen enää kolmasosa siitä, mitä otettiin kaksi vuotta sitten.

Ayla Albayrak/STT